Tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunta

Kysymys on siitä, onko tapaturma sattunut työtapaturma- ja ammattitautilain 21-24 §:n mukaisissa olosuhteissa, kun muutoksenhakija oli ollut työpaikan parkkipaikalla hakemassa autostaan kuulokkeita

Antopäivä 8.9.2022

 

A on 17.3.2021 ollut hakemassa autostaan työpaikan parkkipaikalta vastamelukuulokkeita seuraavaa palaveria varten. Työntekoon tarkoitetut kuulokkeet olivat unohtuneet autoon, koska ne olivat A:lla edellisenä päivänä mukana hänen ollessaan etätöissä. Työnantajan antaman selvityksen mukaan etätyösopimuksessa jokaiselle työntekijälle on annettu ohjeeksi, että kaikki työtarvikkeet (kannettava tietokone, kuulokkeet, puhelin, laturi) tulee joka päivä ottaa mukaan kotiin lähtiessä. A oli 17.3.2021 sidottuna työtehtäviin koko päivän ja kantoi vahinkotapahtuman ajankohtana viranomaisverkkopuhelinta sekä virka-ajan päivystyspuhelinta.

 

Muutoksenhakulautakunta hylkäsi valituksen.

Muutoksenhakulautakunta katsoi, että A oli 17.3.2021 hakemassa autosta työssään tarvitsemiaan vastamelukuulokkeita eli työnantajan määräämiä välineitä, kun hän liukastui ja kaatui maahan työpaikan parkkipaikalla. Muutoksenhakulautakunta katsoi, että työvälineiden hakeminen autosta ei kuitenkaan ole ollut työtapaturma- ja ammattitautilain 21 §:ssä tarkoitettua työn tekemistä. Esitetyn selvityksen mukaan A:n työ edellyttää ajoittain myös liikkumista omalla autolla eri työntekopaikoissa, mutta hän on tapaturmapäivänä ollut tekemässä työtään toimistolla, jolloin liikkuminen työntekopaikan ulkopuolella autoon unohtuneiden työvälineiden hakemiseksi ei ole enää työn tekemistä. Parkkipaikan ei ole katsottava olevan 22 §:ssä tarkoitettua työntekopaikan aluetta eikä kyseessä ole ollut 23 §:n mukainen virkistystauko. A:lle sattunut tapaturma ei siten ole sattunut työtapaturma- ja ammattitautilain 21-24 §:n mukaisissa olosuhteissa.

Äänestysratkaisu 6-4. Eriävän mielipiteen jättäneet jäsenet olisivat kumonneet valituksenalaisen päätöksen ja määränneet vakuutuslaitoksen suorittamaan A:lle lainmukaisen korvauksen työtapaturmasta. Jäsenet totesivat, että työtapaturma- ja ammattitautilain 21 §:ää koskevissa esitöissä (HE 277/2014 vp, s. 76) on todettu, että työntekijälle työnteon yhteydessä sattunutta tapaturmaa pidettäisiin työssä sattuneena eli työntekijän omat työtehtävät ja niiden tekemistavat määrittävät pykälän soveltamisalan. Työtehtävä voi olla koneella työskentelyä, laitteen ääressä työskentelyä tai liikkuen tehtävää työtä. Kun työn sisältö, työntekotavat ja työvälineet vaihtelevat huomattavastikin eri työntekijöillä, yksittäisissä tapauksissa arviointi tehdään sen mukaan, mitä työn tekemisestä ja työtehtävien sisällöstä on sovittu tai katsottava sovituksi. Ottaen huomioon olosuhteet, missä tapaturma on sattunut, eriävän mielipiteen jättäneet jäsenet pitivät tässä tapauksessa tapaturmaa työnteon yhteydessä tapahtuneen työtapaturma- ja ammattitautilain 21 §:ssä tarkoitetulla tavalla. Esittelijän eriävä mielipide. Esittelijä olisi muuttanut valituksenalaista päätöstä samoin perustein kuin eriävän mielipiteen jättäneet jäsenet.

Tamla 8.9.2022 –1893/2021. Asia on ratkaistu vahvennetussa jaostossa.