Lautatarhankatu 6
00580 HELSINKI
p. 09 228 5050 (arkisin klo 9-12)
tl(at)tapaturmalautakunta.fi
Antopäivä: 11.3.2003
A oli tapaturman sattuessa seissyt kadun varteen pysäköidyn autonsa vieressä ajoradan puolella keskustelemassa isänsä kanssa. Kyseinen, ajallisesti tosin vähäinen poikkeama työmatkareitiltä oli aiheuttanut lisääntyneen tapaturmariskin. A:n työmatka oli keskeytynyt, kun hän oli pysäköinyt autonsa ja poistunut siitä. Se, että A oli seissyt ajoradan puolella oli ollut omiaan lisäämään tapaturman mahdollisuutta. Kysymyksessä ei näin ollen ollut työstä johtuvissa olosuhteissa työmatkalla sattunut tapaturma. TapLa 2582/2003
Tapaturmailmoituksen mukaan A:lle oli 26.9.2002 kello 9.21 sattunut tapaturma. Poliisin 27.9.2002 päivätyn liikennevahingon sattumista koskevan ilmoituksen mukaan 26.9.2002 kello 9.21 Karhulantie 2:ssa oli sattunut liikenneonnettomuus. A, jota oli kuultu todistajana, oli kertonut seisseensä kadun varteen pysäköidyn, käytössään olleen auton etuoven kohdalla tien puolella. Hänen isänsä oli seissyt auton vasemman eturenkaan kohdalla myös tien puolella. A oli nähnyt takaa lähestyvän auton ja huomannut sen tulevan erittäin läheltä. Hän oli painautunut pysäköidyn auton kylkeä vasten, jotta ei olisi joutunut auton tönäisemäksi mutta auto oli osunut hänen vieressään seisseeseen isään.
Vakuutuslaitoksen käsittelytietojen mukaan A oli puhelimitse kertonut olleensa ostamassa kukkia, kun hän on nähnyt isänsä.
Vakuutuslaitos oli ilmoittanut, että A:lle ei maksettu tapaturmavakuutuslain mukaista korvausta, koska tapaturma ei ollut sattunut työssä eikä tapaturmavakuutuslain 4 §:n tarkoittamissa työstä johtuvissa olosuhteissa. Vakuutuslaitos oli katsonut, että tapaturma ei ollut sattunut A:n välittömällä matkalla asunnosta työhön. Tapaturman sattuessa hän oli ostamassa kukkia, joten ostosmatkalla sattunutta tapaturmaa ei voitu pitää työstä johtuvissa olosuhteissa sattuneena. Päätöksen tapahtumatietojen mukaan A oli puhelimitse ilmoittanut 23.1.2003 olleensa tapaturman sattuessa omilla asioillaan kukkia ostamassa.
A vaati päätöksen muuttamista. Hän kertoi, että hänen toimenkuvaansa kuului myös erilaisten tarvikkeiden toimittaminen ja nouto. Kyseisenä päivänä hän oli viemässä kukkia asiakkaalleen, jolla oli viimeinen työpäivä. Lisäksi A vetosi siihen, että onnettomuus sattui työajalla, josta työnantaja maksaa palkkaa. Onnettomuus sattui työtehtävissä.
Vakuutuslaitos oli pyytänyt A:lta lisäselvitystä siitä, miten hänen oleskelunsa isänsä asuinpaikan luona Karhulantie 2:ssa oli liittynyt hänen työhönsä tai työmatkaansa. A oli toimittamassaan 4.6.2003 päivätyssä kirjeessä kertonut ajaneensa kyseisenä päivänä poiketakseen Puotilan ostoskeskuksessa sijaitsevaan kukkakauppaan. Hänen aikomuksenaan oli ostaa kukkia asiakkaalleen, jota hän oli menossa tapaamaan. Karhulantiellä hänen isänsä oli juuri menossa tien toisella puolella olevaan puistoon, kun hän huomasi hänet. Hän vaihtoi muutaman sanan isänsä kanssa ja hänen tarkoituksenaan oli jatkaa matkaa.
Tapaturmalautakunta hylkäsi valituksen.
Tapaturmavakuutuslain 4 §:n 1 momentin mukaan työtapaturmalla tarkoitetaan tapaturmaa, joka aiheuttaen vamman tai sairauden on kohdannut työntekijää: 1) työssä; 2) työstä johtuvissa olosuhteissa: a) työpaikalla tai työpaikkaan kuuluvalla alueella; b) matkalla asunnosta työpaikalle tai päin vastoin; tai c) hänen ollessaan työnantajan asioilla.
Työmatkalta poikkeaman voidaan joissakin tapauksissa katsoa kuuluvan työmatkan vakuutusturvan piiriin. Oikeuskäytännössä poikkeamalla sattuneen tapaturman korvaaminen edellyttää, että matkan päätarkoitus on poikkeamasta huolimatta ollut matka asunnosta työpaikalle tai päinvastoin. Lisäksi edellytetään, että työmatkan tapaturmariski ei ole poikkeuksellisen reitin johdosta lisääntynyt ja että poikkeaman on ollut tarkoitus kestää lyhyen aikaa.
Tapaturmalautakunta katsoi, että asiassa ei ollut merkitystä sillä, mitä tarkoitusta varten A oli ollut menossa kukkakauppaan. Ratkaisevaa asian kannalta oli se, että A oli tapaturman sattuessa seissyt kadun varteen pysäköidyn autonsa vieressä ajoradan puolella keskustelemassa isänsä kanssa. Tapaturmalautakunta katsoi, että kyseinen, ajallisesti tosin vähäinen poikkeama työmatkareitiltä oli aiheuttanut lisääntyneen tapaturmariskin. A:n työmatka oli keskeytynyt, kun hän oli pysäköinyt autonsa ja poistunut siitä. Se, että A oli seissyt ajoradan puolella oli ollut omiaan lisäämään tapaturman mahdollisuutta. Kysymyksessä ei näin ollen ollut työstä johtuvissa olosuhteissa työmatkalla sattunut tapaturma.
Työstä johtuvat olosuhteet