Lautatarhankatu 6
00580 HELSINKI
p. 09 228 5050 (arkisin klo 9-12)
tl(at)tapaturmalautakunta.fi
Antopäivä: 17.9.2003
Vaikka kuntoutus olikin suunniteltu ja toteutettu yhteistyössä työpaikan ja työterveyshuollon kanssa, kysymyksessä oli kuitenkin ollut Kansaneläkelaitoksen järjestämä kuntoutus, jonka yhteydessä sattuneen vahingoittumisen ei voitu katsoa kohdanneen työntekijää työstä johtuvissa olosuhteissa. Tapla 1527/2003
H oli hakenut tapaturmavakuutuslain mukaista korvausta oikean akillesjänteensä kipeytymisestä ja tulehduksesta, jonka hän oli katsonut aiheutuneen hänen ollessa Kansaneläkelaitoksen järjestämässä Aslak-kuntoutuksessa 23.9.-28.9.2002. Aslak-kuntoutukseen oli kuulunut muun muassa ergometri- ja kävelytesti. Ergometritesti oli pitänyt sisällään kuntopyörällä ajoa maksimaalisella kuormalla 12 minuuttia. Kävelytesti oli sisältänyt kävelyä maksimivauhdilla 2 kilometriä.
Asiakirjoissa olevien selvitysten mukaan Aslak-kuntoutus on ammatillisesti syvennyttyä lääketieteellistä kuntoutusta. Se on varhaisvaiheen kuntoutusta, jota voidaan järjestää työssä oleville henkilöille työpaikka- tai ammattialakohtaisina kursseina kuntoutuslaitoksissa. Kurssit suunnitellaan ja toteutetaan Kansaneläkelaitoksen, työpaikan, työterveyshuollon ja kuntoutuslaitoksen yhteistyönä. Kuntoutuksen tavoitteena on työkyvyn pitkäaikainen parantaminen, työssä jaksamisen, työn hallinnan, oikeiden työmenetelmien sekä terveiden liikunta- ja elämäntapojen omaksuminen. Aslak-kurssit toteutetaan laitos- tai avomuotoisina 2-3 jaksossa noin vuoden aikana. Kurssijaksojen välillä kuntoutuja työskentelee omalla työpaikallaan. Kansaneläkelaitos maksaa kurssi-, majoitus- ja ruokailukustannukset suoraan kuntoutuslaitokselle. Aslak-kurssin ajalta maksetaan toimeentuloturvana kuntoutusrahaa.
H:n työnantajan selvityksen mukaan kysymys oli Kansaneläkelaitoksen kustantamasta kuntoutuksesta, joka oli järjestetty kuntoutumispaikassa Siilinjärvellä. Kuntoutukseen oli osallistumisvelvollisuus. Vakuutuslaitokselle oli toimitettu kysymyksessä olevaa Aslak-kuntoutusta koskeva kuntoutumisohjelma.
Vakuutuslaitos oli todennut, että H:lle ei voitua myöntää tapaturmavakuutuslain mukaisia korvauksia, koska hänen vahingoittumisensa ei ollut sattunut hänen työssään eikä muutenkaan tapaturmavakuutuslain 4 §:ssä tarkoitetuissa työstä johtuvissa olosuhteissa.
H haki muutosta vakuutuslaitoksen päätökseen. Hän vaati, että vahingoittumisen katsotaan sattuneen työssä tai työstä johtuvissa olosuhteissa ja kyseessä katsotaan olevan tapaturmana tai ammattitautina korvattava vahinko. Hän oli ollut työnantajan ja Kansaneläkelaitoksen järjestämässä niin sanotussa Aslak-kuntoutuksessa 23.9.-28.9.2002. Kysymyksessä oli ollut hänelle palkallinen virkavapaa, josta työnantaja oli saanut Kansaneläkelaitoksen korvauksen.
Vakuutuslaitos esitti valituksen hylkäämistä. H:n Aslak-kuntoutuksen aikana ilmennyt akillesjänteen kipeytyminen ei ollut tapahtunut hänen työssään eikä hänen työstään johtuvissa olosuhteissa. Kysymyksessä oli Kansaneläkelaitoksen järjestämä ja korvaama kuntoutusjakso.
Tapaturmalautakunta hylkäsi valituksen.
Tapaturmavakuutuslain 4 §:n 1 momentin mukaan työtapaturmalla tarkoitetaan tapaturmaa, joka aiheuttaen vamman tai sairauden on kohdannut työntekijää: 1) työssä; 2) työstä johtuvissa olosuhteissa: a) työpaikalla tai työpaikkaan kuuluvalla alueella; b) matkalla asunnosta työpaikalle tai päin vastoin; tai c) hänen ollessaan työnantajan asioilla.
Vahingoittuminen ei ollut sattunut H:n työssä. Kysymyksessä ei ollut työnantajan järjestämä kuntoutus. Vaikka kuntoutus olikin suunniteltu ja toteutettu yhteistyössä työpaikan ja työterveyshuollon kanssa, kysymyksessä oli kuitenkin ollut Kansaneläkelaitoksen järjestämä kuntoutus, jonka yhteydessä sattuneen vahingoittumisen ei voitu katsoa kohdanneen työntekijää myöskään työstä johtuvissa olosuhteissa. Näin ollen H:lla ei ollut oikeutta tapaturmavakuutuslain mukaiseen korvaukseen.
Työstä johtuvat olosuhteet