Lautatarhankatu 6
00580 HELSINKI
p. 09 228 5050 (arkisin klo 9-12)
tl(at)tapaturmalautakunta.fi
Antopäivä: 15.4.2004
A:n A jalka oli livennyt jäisellä pihalla ja kääntynyt ääriasentoon. Tapaturmalautakunta katsoi, että oikeuskäytännössä akillesjänteen repeämä voidaan katsoa tapaturman seurauksena korvattavaksi, kun jänteeseen osuu suora isku sen ollessa jännittyneenä tai kun jänteeseen kohdistuu muu voimakkuudeltaan ja mekanismiltaan vastaava vahinkotapahtuma. Lääketieteellisen kokemusperäisen tietämyksen perusteella kuvatulla vammamekanismilla akillesjänne ei repeä, elleivät sisäsyntyiset muutokset ole jo ratkaisevasti heikentäneet kudoksia. Kysymyksessä ei ollut myöskään korvattava muun sairauden olennainen paheneminen. TapLa 5097/2003
A on vakuutuslaitokselle antamansa selvityksen mukaan 22.3.2003 kävellyt autolleen, jolloin hänen oikea jalkansa on livennyt jäisellä pihalla. A on ilmoittanut, että jalka vain kääntyi ääriasentoon ja siinä tuntui kipua. Hän ei kaatunut ja arveli kysymyksessä olevan venähdys tai nyrjähdys. A on samana päivänä hakeutunut lääkärin hoitoon. Hänellä on todettu tuore akillesjänteen repeämä, jonka johdosta on tehty leikkaus.
Vakuutuslaitos ilmoitti, että A:lle ei myönnetä tapaturmavakuutuslain mukaista korvausta, koska akillesjänteen repeämä ei ole tapaturman seurausta.
A vaati akillesjänteen repeytymisen korvaamista työtapaturman seurauksena. Liukastumisen seurauksena hänen kantapäänsä ”muljahti” kiertyneessä asennossa auton renkaan kaivamaan jäätyneeseen uraan. Kun hän sitten yritti vaistomaisesti korjata tasapainoaan, hän horjahti, jolloin koko paino siirtyi vääntyneessä asennossa olleelle jalkaterälle. Täysin väärässä asennossa olleeseen jänteeseen kohdistui liian suuri paine, jolloin se katkesi.
Tapaturmalautakunta hylkäsi valituksen.
Tapaturmalautakunta muutti valituksenalaisia päätöksiä ja määräsi vakuutuslaitoksen maksamaan A:lle päivärahaa ja tapaturmaeläkettä sen vuosityöansion mukaan, joka A:lla oli viimeksi työelämässä ollessaan.
Tapaturmavakuutuslain 4 §:n 1 momentin nojalla korvausta suoritetaan työtapaturman aiheuttaman vamman tai sairauden johdosta. Työtapaturman seurauksena korvataan 4 §:n 4 momentin mukaan myös muun kuin työtapaturman aiheuttaman vamman tai sairauden paheneminen, kun pahenemista voidaan pitää olennaisena ja todennäköisesti tapaturmasta aiheutuneena.
Lääketieteellisen tietämyksen mukaan akillesjänteen repeämä voi syntyä akillesjänteen rappeumamuutosten tai jänteeseen kohdistuvan tapaturman seurauksena. Akillesjänne on vahva jänne, jonka kestävyyttä iän myötä heikentävät jänteen verenkierron huononeminen ja rappeumamuutokset. Myös urheilu- ja liikuntaharrastukset voivat liiallisen rasituksen myötä aiheuttaa akillesjänteen rakenteeseen kudosmuutoksia, jotka altistavat jänteen repeämälle. Oikeuskäytännössä akillesjänteen repeämä voidaan katsoa tapaturman seurauksena korvattavaksi, kun jänteeseen osuu suora isku sen ollessa jännittyneenä tai kun jänteeseen kohdistuu muu voimakkuudeltaan ja mekanismiltaan vastaava vahinkotapahtuma.
Tapaturmalautakunta katsoi, ettei An oikean akillesjänteen repeämä ollut seurausta hänen kuvaamastaan, 22.3.2003 sattuneesta tapaturmasta. Oikeuskäytännössä on katsottu, että akillesjänteen repeämän korvaaminen tapaturman seurauksena edellyttää vammamekanismiltaan voimakkaampaa tapaturmaa. Lääketieteellisen kokemusperäisen tietämyksen perusteella kuvatulla vammamekanismilla akillesjänne ei repeä, elleivät sisäsyntyiset muutokset ole jo ratkaisevasti heikentäneet kudoksia.
Kysymyksessä ei myöskään ollut työtapaturman seurauksena korvattava, muun kuin työtapaturman aiheuttaman vamman tai sairauden olennainen paheneminen, joten A:lla ei ollut tälläkään perusteella oikeutta korvaukseen.
Paheneminen