Lautatarhankatu 6
00580 HELSINKI
p. 09 228 5050 (arkisin klo 9-12)
tl(at)tapaturmalautakunta.fi
Antopäivä: 6.5.2004
Tapaturman seurauksena A:n oikeassa silmässä oli sisäänpäin karsastusta, hajataittoa ja satunnaisia kaksoiskuvia. Vaikka lukulasien tarve sinänsä johtui ikänäköisyydestä, lukulasit olivat tapaturmavamman johdosta erilaiset kuin ilman vammaa, ja tapaturmalau-takunta katsoi kohtuulliseksi korvata lukulaseista puolet tapaturmavamman johdosta tarpeellisena sairaanhoitona. Keinomykiön aiheuttama haitta arvioidaan näkökyvyn perusteella. A:n näöntarkkuus oli normaali. Tapaturmalautakunta katsoi kuitenkin moninaisten näköhaittojen (esim. häikäistymistaipumus ja viivojen vääristyminen) johdosta tapaturmavammasta aiheutuvan enemmän toiminnanvajavuutta kuin siihen sen laadun vuoksi muutoin kuuluisi, ja korotti haittaluokan 2. haittaluokkaan. TapLa 2830/2003 ja 4167/2003
A oli 30.12.1993 sattuneen työtapaturman seurauksena saanut oikean silmän sarveiskalvon lävistävän haavan ja oikean silmän harmaakaihin. Silmään oli laitettu tekomykiö. A:lle oli kehittynyt sisäänkarsastustaipumus. A:lla oli normaali vanhuuden heikkonäköisyys, mutta tilanne oli vaikeutunut huomattavasti tapaturmasta johtuvan sisäänpäin karsastuksen takia. A oli hakenut vakuutuslaitokselta korvausta hänelle määrätyistä kaukosilmälaseista ja lähisilmälaseista.
Vakuutuslaitos ei antanut maksusitoumusta lähisilmälaseihin, koska lähinäön heikkenemistä ei voida katsoa tapaturmasta johtuvaksi, vaan se on ikääntymiseen liittyvä ilmiö. Vakuutuslaitos myönsi A:lle 1. haittaluokan mukaisen haittarahan kertakaikkisena korvauksena. Vakuutuslaitos katsoi tapaturmasta jääneen yleistä pysyvää haittaa, sisäänpäin karsastusta, hajataittoa ja satunnaisia kaksoiskuvia. Korjattu näkökyky on hyvä, joten pysyvää yleistä haittaa ei katsottu olevan, mutta oireet huomioiden kokonaisuutena haittaluokka on 1.
A vaati haittaluokan muuttamista ja lukulasien korvaamista. A oli kokeillut lukulaseja ja kaikki oli mennyt sekaiseksi. A:n peittäessä oikean silmän teksti oli ollut suorassa ja luettavissa. Hänen peittäessään vasemman silmän oli ollut eriskummallista taittoa. A:n edellisissä laseissa oli ollut yhdistettynä sekä kauko- että lähikorjaus ja tuolloin vakuutuslaitos oli korvannut silmälasit. Sittemmin A toimitti kaksi valokuvaa silmistään.
Vakuutuslaitos katsoi, että lähinäön heikkenemistä ei voida katsoa tapaturmasta johtuvaksi, vaan se on aiheutunut ikääntymisestä.
Tapaturmalautakunta pyysi silmälääkäriasiantuntijan lausunnon lukulasien korvaamisesta ja haittaluokasta.
Tapaturmalautakunta muutti lukulaseja koskevaa päätöstä ja, hyläten valituksen enemmälti, määräsi vakuutuslaitoksen korvaamaan puolet A:n lukulaseista. Tapaturmalautakunta muutti haittarahaa koskevaa päätöstä ja, hyläten valituksen enemmälti, määrää Pohjantähti keskinäisen vakuutusyhtiön suorittamaan A:lle 2. haittaluokan mukaisen haittarahan. Perustelut A on 30.12.1993 sattuneen työtapaturman seurauksena saanut oikean silmän sarveiskalvon lävistävän haavan ja oikean silmän harmaakaihin, ja silmään on laitettu keinomykiö. Tapaturmavamman seurauksena silmään on jäänyt sisäänpäin karsastusta, hajataittoa ja satunnaisia kaksoiskuvia. Vasemmassa silmässä on jäljellä mukauttamiskykyä, jota oikeassa ei ole, joten lukulasi on vaikeahko määrittää. Suurempi oikea mustuainen ja suurempi hajataitteisuus saat-tavat lisätä häiriöitä oikeassa silmässä lähikatselussa. Vaikka lukulasien tarve sinänsä onkin johtunut ikänäköisyydestä, joka ei oikeuta korvaukseen, lukulasit ovat tapaturmavamman johdosta erilaiset kuin ilman vammaa ja oikean silmän lähinäkö on A:n kuvaamalla tavalla selvästi huonompi kuin vasemman silmän. Tapaturmalautakunta katsoi kohtuulliseksi korvata lukulaseista puolet tapaturmavamman johdosta tarpeellisena sairaanhoitona. Sosiaali- ja terveysministeriön haittaluokkataulukon A10 kohdassa on silmiä ja näkökykyä koskeva luokitus. Keinomykiön aiheuttama haitta arvioidaan näkökyvyn perusteella. A:n näöntarkkuus on normaali. Tapaturmavammasta katsottiin kuitenkin moninaisten näköhaittojen (esimerkiksi häikäistymistaipumus ja viivojen vääristyminen) johdosta aiheutuvan enemmän toiminnanvajavuutta kuin siihen sen laadun vuoksi muuten kuuluisi, joten haittaluokkaa korotettiin. Tapaturmalautakunta katsoi silmävammasta johtuvan pysyvän yleisen haitan 2. haittaluokkaan kuuluvaksi.
Ilmanpainevamma