Lautatarhankatu 6
00580 HELSINKI
p. 09 228 5050 (arkisin klo 9-12)
tl(at)tapaturmalautakunta.fi
Antopäivä: 15.4.2004
Tapaturmavamma oli estänyt pääasiallisesti opiskelun ajalla 14.8.-20.8.2003, kun A ei kyseessä olevana aikana kyennyt ravintolakokin työharjoitteluun Hänelle oli tapaturmavamman vuoksi kirjoitettu sairauslomaa ajalle 14.8.-20.8.2003. Lääketieteellisten tilankuvausten mukaan edellä mainitulla ajalla jalkeillaolo ja liikkuminen olivat olleet vaivalloisia. Oppilaitoksen ilmoituksen mukaan A oli ollut tapaturman vuoksi poissa koulutyöstä edellä mainitun sairausloma-ajan. Hän ei ollut osallistunut teoriaopetukseen eikä käytännön opetukseen. Kyseisessä jaksossa oli ollut vain käytännön opetusta eli työharjoittelua ravintolassa kokin ammattia varten. TapLA 5032/2003
A oli 13.8.2003 sattuneessa tapaturmassa saanut vasemman nilkan nyrjähdyksen. Hän oli tapaturman sattuessa ollut ammattiopiston oppilaitoksen hotelli- ja ravintola-alan opiskelija. Tapaturma oli sattunut työharjoittelussa ravintolassa.
A:lle oli kirjoitettu tapaturman johdosta sairauslomaa ajalle 14.8.-20.8.2003. Oppilaitoksen ilmoituksen mukaan A oli ollut tapaturman vuoksi poissa koulutyöstä edellä mainitun sairausloma-ajan. Hän ei ollut osallistunut teoriaopetukseen eikä käytännön opetukseen. Kyseisessä jaksossa oli ollut vain käytännön opetusta (työharjoittelujakso). A valmistuu ravintolakokin ammattiin.
Vakuutuslaitos oli ilmoittanut, että päivärahaa ei suoriteta, koska tapaturmavamma ei ollut pääasiallisesti tai merkittävästi estänyt A:n opiskelua.
A haki muutosta vakuutuslaitoksen päätökseen. Hän vaati päivärahaa. Tapaturma oli estänyt opiskelun sairausloman aikana, koska hän ei pystynyt kunnolla kävelemään eikä varaamaan kipeällä jalalla. Työharjoittelupaikkaan ei voinut edes mennä sairausloman aikana. Kyseessä oli ravintolakokin opintoihin liittyvä harjoittelu ravintolassa. Hän oli joutunut korvaamaan poissaolopäivät siten, että hän oli tehnyt harjoittelun loppuaikana normaalia pitempiä työpäiviä.
Vakuutuslaitos katsoi edelleen, että päivärahaa ei ollut maksettava, koska lyhyt poissaolo opiskelusta ei ole pääasiallisesti eikä merkittävästi estänyt A:n opiskelua.
Tapaturmalautakunta kumosi valituksenalaisen päätöksen ja määräsi vakuutusyhtiön suorittamaan A:lle päivärahaa täyden työkyvyttömyyden mukaan ajalta 14.8.-20.8.2003.
1.1.2003 voimaan tulleen tapaturmavakuutuslain 17 §:n 4 momentin mukaan tapaturman sattuessa päätoimisesti opiskelevalle henkilölle suoritetaan päiväraha täyden työkyvyttömyyden mukaan siltä ajalta, jolloin tapaturman aiheuttama vamma tai sairaus estää pääasiallisesti opiskelun. Ajalta, jolloin vamma tai sairaus merkittävästi rajoittaa opiskelua, suoritetaan puolet täyden työkyvyttömyyden mukaisesta päivärahasta.
Tapaturmavakuutuslain 17 §:n 4 momentin (30.12.2002/1314) säätämiseen liittyvän hallituksen esityksen (245/2002) yksityiskohtaisissa perusteluissa todetaan, että työkyvyn alentuman arvioinnissa tulisi ottaa huomioon asianomaiseen opiskeluun liittyvät yksilölliset olosuhteet. Tällaisia seikkoja ovat muun muassa, kuinka paljon opinnot painottuvat käytännölliseen opetukseen, opetusta koskeva läsnäolovelvollisuus, mahdollisuudet osittaiseen opiskeluun ja opintojen suorittamisjärjestyksen muuttamiseen sekä vammasta johtuvat esteet koulumatkojen ja opiskelun edellyttämälle liikkumiselle. Aivan lyhytaikaisen koulusta poissaolon ei yleensä voida katsoa estävän tai rajoittavan opiskelua säännöksen tarkoittamalla tavalla.
A oli 13.8.2003 sattuneessa tapaturmassa saanut vasemman nilkan nyrjähdysvamman. Hänelle oli tapaturmavamman vuoksi kirjoitettu sairauslomaa ajalle 14.8.-20.8.2003. Lääketieteellisten tilankuvausten mukaan edellä mainitulla ajalla A:n jalkeillaolo ja liikkuminen olivat olleet vaivalloisia. Oppilaitoksen ilmoituksen mukaan A oli ollut tapaturman vuoksi poissa koulutyöstä edellä mainitun sairausloma-ajan. Hän ei ollut osallistunut teoriaopetukseen eikä käytännön opetukseen. Kyseisessä jaksossa oli ollut vain käytännön opetusta eli työharjoittelua ravintolassa kokin ammattia varten.
Edellä esitetyn perusteella tapaturmalautakunta katsoi, että A:n tapaturmavamma oli estänyt pääasiallisesti hänen opiskelunsa ajalla 14.8.-20.8.2003. Hän ei ole kyseessä olevana aikana kyennyt ravintolakokin työharjoitteluun. Näin ollen A:lla oli oikeus tapaturmavakuutuslain 17 §:n 4 momentin nojalla päivärahaan täyden työkyvyttömyyden mukaan ajalta 14.8.-20.8.2003.
Äänestysratkaisu 5-1. Eri mieltä ollut jäsen katsoi, että valitus olisi tullut hylätä, koska tapaturmavamma ei ollut estänyt pääasiallisesti opiskelua eikä se ollut myöskään merkittävästi rajoittanut opiskelua. Sairausloma-aika 14.8.-20.8.2003 oli ollut niin lyhyt, ettei sen voitu katsoa tapaturmavakuutuslain 17 § 4 momentin tarkoittamalla tavalla estäneen tai rajoittaneen opiskelua.
Päiväraha