Tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunta

Ansionalenemaa ei aiheutunut kun ansionalenemavertailussa otettiin huomioon myös ylityöt

Antopäivä: 4.9.2008

Kun ansionalenemavertailussa otettiin huomioon ansiot nykyisessä työssä ylitöineen ja lomarahoineen sekä palkankorotuksen vaikutus ja verratessa näitä ansioita nykytasoon tarkistettuun tapaturmakorvausten perusteena olevaan vuosityöansioon, ei vähintään 10 %:n ansion alenemaa aiheutunut. Ansionalenemavertailua tehtäessä myös ylityöt oli otettava huomioon, koska myös nämä ansiotulot A oli tapaturmavamman puolesta kyennyt hankkimaan. TapLa 3179/2006 – Antopäivä 1.3.2007. VAKO hylkäsi valituksen

Päätös, josta valitettu

Vakuutuslaitos on ilmoittanut, että A:lle ei myönnetä tapaturmaeläkettä 1.9.2005 alkaen, koska työkyvyn alentuma on alle 10 %. A on 13.10.2003 sattuneen sotilastapaturman, vasemman kyljen iskuvamman seurauksena saanut vasemman munuaisen repeämän, joka aiheuttaa rajoituksia A:n liimaustyöntekijän työtehtävissä suoriutumisessa. A:n työnantaja on voinut järjestää hänelle trukinkuljettajan työn, jossa vamman rajoitukset huomioiden hän voi toimia. Vakuutuslaitos on selvittänyt A:n ansiot trukinkuljettajan työssä 1.1.-31.12.2005. Työnantajan ilmoituksen mukaan A:n ansiot 1.1.-31.12.2005 ovat olleet 24.951,48 euroa. Laskelmassa on huomioitu 1.3.2005 tapahtuneen palkankorotuksen vaikutus, eli yhteensä 25.069,52 euroa vuodessa. Vakuutuslaitos on verrannut näitä ansioita A:n vuosityöansioon, jonka vakuutuslaitos on korottanut indeksillä vuoden 2005 tasoon (27.437,24 euroa/vuosi). Vertailussa on huomioitu myös lomaraha. Ansioiden aleneman perusteella vakuutuslaitos on arvioinut A:n työkyvyn aleneman. Ansionalenemavertailun mukaan A:lle ei ole jäänyt vähintään 10 %:n ansioiden alenemaa, joten työkyvyn alentuma on alle 10 %. Vakuutuslaitos on ilmoittanut lisäksi, että jos A:n ansiotuloissa tapahtuu muutoksia, hän voi toimittaa vakuutuslaitokselle selvityksen ansioista asian uudelleen käsittelemiseksi.

Vaatimukset muutoksenhakulautakunnassa

A haki muutosta vakuutuslaitoksen päätökseen. Hän katsoi, että 13.10.2003 sattuneen sotilastapaturman johdosta hänen työkykynsä alentuma on vähintään 10 %. Hän ei ole pystynyt palaamaan entisiin työtehtäviin eikä hän ole edes runsailla ylitöilläkään pystynyt pääsemään lähellekään aikaisempaa perusvuosiansiotaan. A vaati tapaturmaeläkettä. Vammautumisen vuoksi hänen palkkansa on laskenut, koska trukinkuljettajan työstä ei makseta samaa palkkaa kuin entisessä erikoistumista vaatineessa liimaustyötehtävässä. Hän on pyrkinyt parantamaan palkkausta tekemällä ylitöitä aina, kun se on ollut mahdollista. Vuonna 2005 ylitöitä on ollut 187 tuntia. Huolimatta runsaista ylitöistä on hänen vuosiansionsa laskenut. Aiemmissa liimaustyötehtävissä ei ollut ylitöitä työn luonteen vuoksi.

Vakuutuslaitoksen vastine

Vakuutuslaitos katsoi, että valitus tulisi hylätä valituksenalaisesta päätöksestä ilmenevillä perusteilla.

Tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnan ratkaisu

Muutoksenhakulautakunta hylkäsi valituksen.

Perustelut

A oli vahingoittunut 13.10.2003 sattuneessa sotilastapaturmassa. Tapaturmavamman vuoksi hän ei enää kyennyt entiseen liimaustyöntekijän työhönsä B Oy:ssä, vaan on hän joutunut 1.5.2004 alkaen siirtymään saman työnantajan palveluksessa trukinkuljettajan työhön. Tästä työtehtävien vaihdosta johtuen A:n ansiotaso on alentunut.

Vakuutuslaitos on myöntänyt A:lle päivärahaa ja tapaturmaeläkettä 25 %:n työkyvyn alentuman mukaan 1.5.2004-31.8.2005. Työkyvyn alentuma 25 % on perustunut ansionalenemavertailuun, jossa A:n ansioita uudessa työtehtävässä on verrattu korvausten perusteena olevaan vuosityöansioon.

Vakuutuslaitokselle oli toimitettu selvitys A:n palkkatiedoista vuodelta 2005. A:n peruspalkka on ollut yhteensä 20.858,26 euroa ja lisäksi hän on saanut ylityökorvauksia yhteensä 2.856,97 euroa, ylimääräisen korvauksen helatorstailta 78,08 euroa sekä lomarahaa 1.158,17 euroa. Ajanjaksoon on sisältynyt palkankorotus 1.3.2005 alkaen 0,35 euroa/tunti.

Tapaturmavakuutuslain 18 §:n 2 momentin mukaan tapaturmaeläkkeen saamisen edellytyksenä on, että työntekijän työkyvyn voidaan tapaturman aiheuttaman vamman tai sairauden johdosta arvioida alentuneen vähintään 10 %. Työkyvyn alentumista arvioitaessa otetaan huomioon työntekijän jäljellä oleva kyky hankkia itselleen ansiotuloja saatavissa olevalla sellaisella työllä, jonka suorittamista voidaan häneltä kohtuudella edellyttää silmällä pitäen hänen koulutustaan, aikaisempaa toimintaansa, ikäänsä ja asumisolosuhteitaan sekä näihin verrattavia muita seikkoja. Saman pykälän 3  momentin mukaan työkyvyn alentumista määrättäessä on selvitettävä ansiotulojen alentumisen syy-yhteys tapaturman aiheuttamaan vammaan tai sairauteen hankkimalla tarvittavat selvitykset esimerkiksi vakuutetun työstä ja terveydentilasta sekä ansioista ennen tapaturmaa ja sen jälkeen. Verrattaessa tapaturman jälkeen saatuja ansioita työntekijän vuosityöansioon,  vuosityöansio tarkistetaan vertailuajankohdan tasoon työntekijäin eläkelain 7 b §:n  mukaisella palkkakertoimella.

Muutoksenhakulautakunta totesi, että kun otetaan huomioon A:n ansiot trukinkuljettajan työssä vuonna 2005, ylitöineen ja lomarahoineen sekä palkankorotuksen vaikutus huomioiden, ja verrattaessa näitä ansioita vuoden 2005 tasoon tarkistettuun tapaturmakorvausten perusteena olevaan vuosityöansioon, ei vähintään 10 %:n ansion alenemaa ollut aiheutunut. Näin ollen ei A:n sotilastapaturmasta 13.10.2003 johtuvaa työkyvyn alentumaa voitu arvioida vähintään 10 %:ksi 1.9.2005 alkaen.

Muutoksenhakulautakunta katsoi, että ansionalenemavertailua tehtäessä myös A:n tekemät ylityöt oli otettava huomioon, koska myös nämä ansiotulot hän oli tapaturmavamman puolesta kyennyt hankkimaan. Muutoksenhakulautakunta totesi kuitenkin, että mikäli A:n ansiotuloissa tapahtuu muutoksia, hän voi toimittaa siitä vakuutuslaitokselle selvityksen asian uudelleen käsittelemiseksi.

Asiasanat

Tapaturmaeläke

Sivu päivitetty viimeksi 21.10.2011 12.59