Lautatarhankatu 6
00580 HELSINKI
p. 09 228 5050 (arkisin klo 9-12)
tl(at)tapaturmalautakunta.fi
Antopäivä: 12.1.2012
Muutoksenhakulautakunta katsoi, A:n työn luonteesta ja työmatkasta esitetty selvitys kokonaisuudessaan huomioon ottaen, että A:n tekemä poikkeama on ollut vähäinen ja johtunut hyväksyttävästä syystä. Muutoksenhakulautakunta katsoi, että myös poikkeaman aikana sattunut tapaturma oikeuttaa korvaukseen tapaturmavakuutuslain perusteella. Tamla 2531/2011
Vakuutuslaitoksen päätöksen tapahtumatietojen mukaan A on 16.2.2011 kotimatkalla ulkomaan komennuspaikalta matkustanut lentäen Suomeen. Hän on hakenut taksilla autonsa tuttavansa parkkipaikalta ja tarkoitus oli jatkaa matkaa autolla kotiin. A on irrottanut auton lämmityskaapelia ja lähtenyt kiertämään autoa, jolloin hän on kompastunut johtoon ja kaatunut. Hän on mennyt lääkäriin seuraavana päivänä, jolloin todettiin pohjeluun murtuma oikeassa jalassa.
Vakuutuslaitos on todennut, että sen saaman selvityksen mukaan A on poikennut työmatkareitiltä 16.2.2011 kello 19.00 ja tapaturma on sattunut tuttavan pihamaalla. Koska kyseessä ei ollut työhön tai työstä johtuviin olosuhteisiin liittyvä matka, A:lle ei voida maksaa korvausta tapaturmavakuutuslain perusteella.
A vaati päätöksen kumoamista ja tapaturmavakuutuslain mukaisten korvausten maksamista sattuneen tapaturman seurauksena. A viittasi oheistamaansa selvitykseen ja totesi, että käytännöllisistä syistä oli sovittu, että talviaikaan, kun työtä tehdään säännöllisesti ulkomaan komennuksella kolme viikkoa yhteen menoon, hän jättää autonsa tuttavansa lämmitetylle paikalle, josta hän noutaa sen lentokentälle saavuttuaan. Tämä järjestely on tehty sen takia, että Suomen talvet ovat kylmiä eikä autoa voi säilyttää lentokentällä ilman lämmitystä kolmea viikkoa. Oman auton käyttö kotimatkaa varten on liikenneyhteydet huomioon ottaen välttämätön ja tällöin esilämmityksen järjestäminen on hoidettava. Tämä siis hoidettiin niin, että kotimatkan varrella asuvan tuttavansa pihassa A:n auto voitiin esilämmittää ja tapaturma on työtapaturma. Pysähdys oli siis päätarkoitukseltaan työstä johtuvista olosuhteista kuuluva matka.
Vakuutuslaitos katsoi, että A ei ole muutoshakemuksessaan eikä siihen liittämissään asiakirjoissa esittänyt mitään sellaista perustetta, joka antaisi aihetta muuttaa annettua päätöstä. Vakuutuslaitos totesi A:n käyttämästä reitistä, että poikkeamaa suoralta kotimatkareitiltä auton hakupaikkaan on noin 1,5 kilometriä ja tapaturma on sattunut poikkeaman aikana. Sinällään A:n matka lentokentältä kotiin kuuluu työmatkaturvan piiriin, mutta A:n mahdollisuus tehdä työmatkansa autolla ei ole riippuvainen tuttavan pihalla olleesta parkkipaikasta, vaan auton olisi voinut pysäköidä myös lentokentälle. Selvitysten mukaan käytännöllisistä syistä oli kuitenkin sovittu, että A jättää pitkien talvisaikaan tehtyjen työkomennusten ajaksi autonsa tuttavansa pihalle lämpötolppaan. Vakuutuslaitos katsoi, että auton pitämistä lämpötolpassa ei voida pitää auton tankkaamiseen verraten samalla tavoin matkan jatkumisen takia välttämättömänä toimenpiteenä, joten poikkeamaa ei voida pitää hyväksyttävänä. Vakuutuslaitoksen mukaan vaikka auton esilämmittäminen olisikin matkan teon edellytys, tulisi esilämmityksestä huolehtia tällöin normaalin työmatkareitin puitteissa niin, ettei normaaliin työmatkareittiin toimenpiteen takia tule muutoksia tai ylimääräisiä poikkeamia. Tapaturmavakuutuslain tarkoituksen mukaista ei voida katsoa olevan auton vieminen lämpötolppaan miten kauas tahansa normaalilta työmatkareitiltä, vaikka auton esilämmittäminen olisikin välttämätön toimenpide. Vaikka A:n tuttava on suostunut lämmittämään A:n auton tämän kotimatkaa varten, ei tuttavien välinen yhteisymmärrys asiasta tee poikkeamasta hyväksyttävää. Lisäksi myöskään se, että henkilö on poikennut normaalilta työmatkareitiltään säännöllisesti jo jonkin aikaa, ei tee poikkeamasta hyväksyttävää. Vakuutuslaitos totesi vielä, että A:n tapauksessa poikkeama normaalilta työmatkareitiltä on ollut 1,5 km, joten vakuutuslaitos katsoo, ettei kyseessä voida katsoa olleen vähäinen poikkeama. Tapaturma on lisäksi sattunut poikkeaman aikana, jolloin tapaturmaturva ei ole voimassa.
Muutoksenhakulautakunta kumosi valituksenalaisen päätöksen ja määräsi vakuutuslaitoksen suorittamaan lainmukaisen korvauksen A:lle 16.2.2011 työmatkalla sattuneen tapaturman johdosta.
Vakuutustodistuksen mukaan A on 16.2.2011 ollut kotimatkalla ulkomaan komennuspaikalta ja matkustanut lentäen Suomeen. Hänen irrottaessaan sähköjohtoa autostaan parkkipaikalla hän on kompastunut johtoon ja kaatunut. A:n ilmoituksen mukaan hän säilyttää autoa tuttavan parkkipaikalla, koska työreissut ovat aina 2-3 viikkoa, ja esimerkiksi tapahtumailtana oli 34 astetta pakkasta. H on kertonut yleensä käyttävänsä samaa reittiä kuin tapaturman sattuessa eli menevänsä lentokentältä taksilla parkkipaikalle ja omalla autolla kotiin.
Työnantajan edustajan todistuksen mukaan A työskentelee säännöllisellä ulkomaan komennuksella. Hän työskentelee ulkomaan komennuksella kolme viikkoa, jonka jälkeen hän on kotona kolme viikkoa periodivapaalla. Kotimatka tapahtuu lentäen lähimmälle lentokentälle, josta matka jatkuu omalla autolla kotipaikkakunnalle. Auton esilämmitys on ratkaistu siten, että A:n tuttava on suostunut lämmittämään hänen autonsa kotimatkaa varten. Tapaturmahetkellä oli yli 36 astetta pakkasta. Työnantajan näkemys on, että oman auton käyttö kotimatkaa varten on liikenneyhteydet huomioon ottaen käytännöllisin ja että auton esilämmitys edellä kuvatulla tavalla kuuluu osana matkaan ja on välttämätön kotimatkan onnistumiselle.
Tapaturmavakuutuslain 4 §:n 1 momentin mukaan työtapaturmalla tarkoitetaan tapaturmaa, joka aiheuttaen vamman tai sairauden on kohdannut työntekijää: 1) työssä; 2) työstä johtuvissa olosuhteissa: a) työpaikalla tai työpaikkaan kuuluvalla alueella; b) matkalla asunnosta työpaikalle tai päinvastoin; tai c) hänen ollessaan työnantajan asioilla.
Oikeuskäytännössä työmatkaksi katsotaan yleensä työntekijän säännöllisesti käyttämä asunnon ja työpaikan välinen reitti.
Työmatkalta poikkeaman voidaan joissakin tapauksissa katsoa kuuluvan työmatkan vakuutusturvan piiriin. Oikeuskäytännössä poikkeamalla sattuneen tapaturman korvaaminen edellyttää, että matkan päätarkoitus on poikkeamasta huolimatta ollut matka asunnosta työpaikalle tai päinvastoin. Lisäksi edellytetään, että työmatkan tapaturmariski ei ole poikkeuksellisen reitin johdosta lisääntynyt ja että poikkeaman on ollut tarkoitus kestää lyhyen aikaa. Ajallisen yhteyden työajan päättymiseen tai alkamiseen on poikkeamasta huolimatta täytynyt säilyä.
A on 16.2.2011 palannut kolmen viikon ulkomaan työkomennukselta lentäen Suomeen. Lentokentältä hän on mennyt taksilla tuttavansa luokse hakemaan tämän pihalla säilytyksessä ja esilämmityksessä ollutta autoaan. A:n tarkoituksena on ollut jatkaa matkaa omalla autolla kotiinsa. Hän on kaatunut irrottaessaan sähköjohtoa autostaan.
Muutoksenhakulautakunta katsoi ottaen huomioon tapaturma-ajankohdan talviolosuhteet, että auton esilämmityksen hoitaminen on ollut tarpeen kotimatkaa varten. Tämä on hoitunut A:n sovittua asiasta työmatkareitin välittömässä läheisyydessä asuvan tuttavansa kanssa. Esitetyn selvityksen mukaan poikkeama lentokentän ja kotipaikkakunnan väliseltä tieltä on ollut noin 1,5 kilomeriä. Muutoksenhakulautakunta katsoi A:n työn luonteesta ja työmatkasta esitetty selvitys kokonaisuudessaan huomioon ottaen, että A:n tekemä poikkeama on ollut vähäinen ja johtunut hyväksyttävästä syystä. A:lla on lisäksi ollut tapana menetellä tällä tavoin ollessaan työkomennuksilla. Muutoksenhakulautakunta katsoi, että myös poikkeaman aikana sattunut tapaturma oikeuttaa korvaukseen tapaturmavakuutuslain perusteella. Tapaturma on sattunut tapaturmavakuutuslain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla työstä johtuvissa olosuhteissa työmatkalla.