Lautatarhankatu 6
00580 HELSINKI
p. 09 228 5050 (arkisin klo 9-12)
tl(at)tapaturmalautakunta.fi
Antopäivä: 15.8.2013
Palveluneuvojana työskentelevä A oli yhdessä toisen työntekijän kanssa ollut tauolla ulkona työpaikan pääoven edessä seisoen ulkoportailla lipan alla seinää vasten. Tällöin työntekijöille ruokaa tuovan pakettiauton kuljettaja oli autollaan törmännyt seinään. Tämän törmäyksen seurauksena A vahingoittui käteensä. Kysymyksessä oli tauko, joka luetaan A:n työaikaan. Muutoksenhakulautakunta totesi, että tapaturmaan ei ole olennaisesti vaikuttanut mikään A:n tällä tauolla suorittamasta toiminnasta johtuva erityinen, lisääntynyt tapaturmariski. Tapaturman aiheuttajana oli työntekijöille ruokaa tuovan pakettiauton törmääminen seinään. Näiden seikkojen perusteella muutoksenhakulautakunta katsoi, että tapaturma oli kohdannut A:n työstä johtuvissa olosuhteissa ja kysymyksessä oli näin ollen tapaturmavakuutuslain mukaan korvattava työtapaturma. Tamla 2044/2012 – Äänestysratkaisu 5-1.
Päätöksen mukaan vakuutuslaitos ei maksa S:lle tapaturmavakuutuslain mukaista korvausta, koska tapaturma ei ole sattunut työssä eikä tapaturmavakuutuslain 4 §:n tarkoittamissa työstä johtuvissa olosuhteissa. Vakuutuslaitos katsoi tapaturman sattuneen S:n omalla-ajalla, hänen viettäessään taukoa.
S:n työnantaja haki muutosta päätökseen ja halusi tarkentaa työpaikan taukokäytäntöä. Taukoajat kuuluvat työehtosopimuksen mukaisesti työaikaan. Käytössä oleva työaikamuoto on jaksotyöaika. Taukoaikana työntekijä ei saa poistua työpaikkaan liittyvän kiinteistön alueelta. Tämän perusteella työnantaja katsoi, että lakisääteisen tapaturmavakuutuksen tulee korvata S:n vahingoittuminen työtapaturmana.
Vakuutuslaitos totesi, että valutuskirjelmässä ei ole esitetty sellaista olennaista uutta tietoa, joka aiheuttaisi muutosta sen kantaan.
Muutoksenhakulautakunta kumosi valituksenalaisen päätöksen ja määräsi vakuutuslaitoksen suorittamaan lainmukaisen korvauksen 30.8.2011 sattuneen työtapaturman johdosta.
Tapaturmavakuutuslain 4 §:n 1 momentin mukaan työtapaturmalla tarkoitetaan tapaturmaa, joka aiheuttaen vamman tai sairauden on kohdannut työntekijää: 1) työssä; 2) työstä johtuvissa olosuhteissa: a) työpaikalla tai työpaikkaan kuuluvalla alueella; b) matkalla asunnosta työpaikalle tai päinvastoin; tai c) hänen ollessaan työnantajan asioilla.
Tapaturmavakuutuslain 4 §:n 1 momentin 2 a) kohdan tulkinnassa on pääsääntönä, että työpaikalla tai työpaikkaan kuuluvalla alueella sattuneen tapaturman katsotaan kohdanneen työntekijää työstä johtuvissa olosuhteissa silloinkin, kun tapaturma on sattunut hänen ollessaan tai kulkiessaan yksityisasioidensa johdosta alueella, jolla työntekijät myös työhönsä liittyen oleskelevat ja kulkevat.
Tästä pääsäännöstä voidaan poiketa, jos työntekijän kyseisellä alueella liikkuminen on nimenomaisesti johtunut hänen omien asioidensa hoitamisesta ja jos lisäksi tapaturmariski on työntekijän yksityisasioiden hoidosta tai muusta yksityisestä syystä johtuen lisääntynyt tai muuttunut siten, että tämä riski on olennaisesti vaikuttanut tapaturman sattumiseen. Tapaturman ei tällöin yleensä katsota sattuneen työstä johtuvissa olosuhteissa.
Tapaturmailmoituksen mukaan palveluneuvojana työskentelevä A on yhdessä toisen työntekijän kanssa 30.8.2011 ollut noin klo 10.30-10.40 tauolla ulkona työpaikan pääoven edessä seisoen lipan alla ulkoportailla seinää vasten. He olivat nähneet työntekijöille ruoan toimittavan yrityksen pakettiauton lähestyvän ja ajatelleet auton tulevan siksi niin lähelle, että olisi lyhyempi matka kantaa ruoka työpaikalle. Auto ei kuitenkaan ole pysähtynyt, vaan se törmäsi seinään, ja samalla auton keula on osunut A:n vasempaan käteen.
Pakettiauton kuljettajana ollut henkilö on 20.9.2011 päivätyssä selvityksessään kertonut, että pihalle tullessaan hän ei onnistunut pysäyttämään autoa, joka liukui päin portaikkoa. Portaikon vieressä oli kaksi naista kahvilla. Toinen nainen vahingoittui törmäyksessä käteensä.
Vakuutuslaitos on 18.1.2012 päivätyssä lisäselvityspyynnössään tiedustellut A:ltä, miten tapaturman sattumisolosuhteet liittyivät hänen työtehtäviinsä. A on 25.1.2012 päivätyssä vastauksessaan ilmoittanut, että hän työskentelee sisätiloissa ja oli tapaturman sattuessa tauolla, joten olosuhteet eivät mitenkään liittyneet hänen työtehtäviinsä.
Sairauskertomuksessa A:n lääkärissä käynniltä 30.8.2011 mainitaan tapahtumatietoina, että A seisoi rakennuksen toisella portaalla, kun auto on ajanut kovalla vauhdilla törmäten seinään. Tämän johdosta hänen vasen kätensä kolahti autoon.
Asiassa esitetyn selvityksen mukaan palveluneuvojana työskentelevä A on yhdessä toisen työntekijän kanssa 30.8.2011 ollut tauolla ulkona työpaikan pääoven edessä seisoen ulkoportailla lipan alla seinää vasten. Tällöin työntekijöille ruokaa tuovan pakettiauton kuljettaja on autollaan törmännyt seinään. Tämän törmäyksen seurauksena A vahingoittui käteensä.
Kysymyksessä oli tauko, joka luetaan A:n työaikaan. Tapaturmaan ei ole olennaisesti vaikuttanut mikään A:n tällä tauolla suorittamasta toiminnasta johtuva erityinen, lisääntynyt tapaturmariski. Tapaturman aiheuttajana oli työntekijöille ruokaa tuovan pakettiauton törmääminen seinään. Näiden seikkojen perusteella muutoksenhakulautakunta katsoi, että tapaturma on kohdannut A:ta työstä johtuvissa olosuhteissa. Kysymyksessä on näin ollen tapaturmavakuutuslain mukaan korvattava työtapaturma.
Valitus olisi tullut hylätä. A suorittaa työnsä sisällä. A ei ole ollut ulkona työnantajansa asioilla, joten vaihtoehdoksi jää omilla asioilla oleminen. Työnantajan toiminta tai työolosuhteet eivät ole lisänneet tapaturmariskiä. Tapaturma ei ole kohdannut A:ta työstä johtuvissa olosuhteissa. Kysymyksessä ei näin ollen ole tapaturmavakuutuslain mukaan korvattava työtapaturma.