Kysymys olkapään kiertäjäkalvosinsairauden olennaisen pahenemisen korvaamisesta

Antopäivä: 31.8.2017

R:lle on 3.9.2016 puimuria korjatessa sattunut tapaturma, kun hän on liukastunut ja ollut pudota puimurin renkaalta, mutta hän on saanut tartuttua kiinni peilistä heilauttamalla kätensä refleksinomaisesti ylös, ettei hän ole tullut maahan asti. R on jäänyt roikkumaan käden varaan. Tapaturmassa R:n oikea olkapää on kipeytynyt. Hän on hakeutunut oikean olkapään oireista lääkäriin 5.9.2016, jolloin olkapäässä on todettu kipuoireita ja liikerajoitusta. Olkapää on magneettikuvattu 6.9.2016 ja siinä on todettu ylemmän lapalihasjänteen kiinnityksessä etuosassa kiertäjäkalvosimen läpäisevä repeämä. Lisäksi olkalisäke-solisluunivelessä on todettu rappeumaa ja hauiksen pitkän pään jänteessä tendinoosia. R:n oikea olkapää oli oireillut jo ennen tapaturmaa pitkäaikaisesti ja sitä oli hoidettu kortisoni-injektiolla. Muutoksenhakulautakunta määräsi vakuutuslaitoksen suorittamaan lainmukaisen korvauksen tapaturmassa 3.9.2016 aiheutuneesta oikean olkapään kiertäjäkalvosinsairauden olennaisesta pahenemisesta ja siitä 13.9.2016 jälkeenkin aiheutuneesta sairaanhoidon tarpeesta ja työkyvyttömyydestä.
Tamla 31.8.2017 – 4187/2016. Asia on ratkaistu vahvennetussa jaostossa. Äänestysratkaisu 8-1.

Päätös, josta valitettu

Vakuutuslaitoksen päätöksen mukaan tapaturman 3.9.2016 johdosta R:lle korvaukseen oikeuttava vamma on oikean olkapään venähdys. Vakuutuslaitos myöntää 100 % päivärahaa ajalta 5.9.2016-13.9.2016. Vakuutuslaitos on korvannut R:lle oikean olkapään venähdystä ajalla 5.9.2016-13.9.2016. Tapaturmavamman osuus työkyvyttömyyden ja sairaanhoidon osalta on nyt korvattu. Maksusitoumusta 13.9.2016 E-lääkärinlausunnolla pyydettyyn olkapään toimenpiteeseen ei korvata. Pitkittynyt hoidon tarve, työkyvyttömyys ja leikkauksen tarve johtuvat tapaturmasta riippumattomasta olkapään sairaudesta. Ehdotetulla olkapään toimenpiteellä hoidetaan sairausperäisiä kudosmuutoksia, jotka eivät johdu vahinkotapahtumasta eivätkä siten oikeuta korvaukseen.

Magneettitutkimuksessa on todettu oikean olkapään kiertäjäkalvosimen rappeuma ja hajoama. Vahinkoilmoituksella kuvattu tapaturma on ollut lievä, eikä se lääketieteellisen kokemuksen mukaan sovi todennäköisesti aiheuttamaan terveisiin kudoksiin venähdystä vakavampaa vammaa. Lääketieteellisen arvion mukaan R:n työkyvyn heikentyminen johtuu olkapäästä todetuista sairausperäisistä löydöksistä. Nämä eivät todennäköisesti ole R:lle sattuneen tapaturman seurausta, vaan johtuvat tapaturmasta riippumattomasta olkapään sairaudesta.

Vaatimuksen muutoksenhakulautakunnassa

R vaatii, että pitkittynyt hoidon tarve, työkyvyttömyys ja leikkauksen tarve katsotaan johtuvan työtapaturmassa syntyneestä olkapään jänteen repeämästä ja kulut korvataan täysimääräisenä. Hän toteaa, että magneettikuvaus on tehty tapaturmassa syntyneen vamman tutkimiseksi, ei sairauden selvittämiseksi. Ortopedin mukaan kyseessä on selvä tapaturmasta johtuva repeämä.
Magneettikuvauksessa ei näy ortopedin mukaan repeämäalueella aikaisemmasta sairaudesta kertovaa. Ortopedin mukaan kyseinen vaurio syntyi R:n painon joutuessa käden varaan. Kyseessä on putoamisesta johtuva äkillisesti ja odottamattomasti syntynyt tapaturma. R tarkentaa valituskirjelmässään selvyyden vuoksi tapahtumatietoja kertoen, että puimurin sähkövikaa etsiessä hän seisoi puimurin oikeanpuoleisella isolla eturenkaalla, joka on yli 170 cm korkea, kasvot kohti hyttiä. Puimurin sähkökeskus sijaitsee hytin oikealla puolella yli kahden metrin korkeudessa. Sinne ei pääse kuin kiipeämällä renkaan päälle. Puimurin omat tikkaat oli sijoitettu renkaan etupuolelle, josta hän pääsi kiipeämään renkaan päälle. Hänen seistessään puimurin eturenkaalla kasvot kohti sähkökeskusta, jalat luiskahtivat yllättäen alta kohti puimurin leikkuupöytää ja hän putosi renkaan päältä kohti tikkaita. Keli oli sateinen ja rengas märkä. R kertoo ottaneensa kiinni oikealla kädellä puimurin peilin/valojen tukivarresta jalkojen lähtiessä alta. Oikeaan olkapäähän iski saman tien kova kipu. Jollakin konstilla hän sai jalat tikkaille. Kovasta kivusta johtuen hänellä ei ole mielikuvaa siitä, kuinka hän selvisi siitä alas. Paikalla olleet tekivät puimurin korjauksen lippuun ja kertoivat pelästyneensä ja tilanteen näyttäneen pahalta. Mikäli R ei olisi saanut peilinvarresta kiinni, olisivat jalat todennäköisesti sotkeutuneet tikkaisiin ja hän olisi kaatunut eteenpäin loukaten itsensä huomattavasti pahemmin.

Vakuutuslaitoksen vastine

Vakuutuslaitos totesi, että asiassa ei ole esitetty uutta selvitystä, joka antaisi aiheen muuttaa tehtyä ratkaisua.

Tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnan ratkaisu

Muutoksenhakulautakunta muuttaa vakuutuslaitoksen valituksenalaista päätöstä ja määrää vakuutuslaitoksen suorittamaan lainmukaisen korvauksen R:lle tapaturmassa 3.9.2016 aiheutuneesta oikean olkapään kiertäjäkalvosinsairauden olennaisesta pahenemisesta ja siitä hänelle 13.9.2016 jälkeenkin aiheutuneesta sairaanhoidon tarpeesta ja työkyvyttömyydestä. Muilta osin muutoksenhakulautakunta hylkää valituksen.

Perustelut

Asiakirjoista ilmenevä keskeinen selvitys

8.7.2016 päivätyn sairauskertomuksen mukaan R:n oikea olkapää on vihoitellut viimeisen kuuden kuukauden ajan. Särkyä on rasituksen jälkeen, mutta se helpottaa muutaman vapaapäivän aikana. Kipu tulee oikeaan olkapäähän ulkosyrjälle. Itse R on yhdistänyt pahemman kipeytymisen pitkiin rupeamiin työkoneella ajamista mm. motolla ja traktorilla, joissa ohjainlaitteet ovat oikealla puolella ja vaativat jatkuvaa säätämistä. Öisin hän heräilee kipuun. Sairauskertomuksen mukaan R:lle on nyt tehty lähete fysioterapiaan oikean olkapään suhteen. Lisäksi on pistetty oikeaan olkaniveleen olkalisäkkeenalaisesti kortisoni-injektio. Diagnoosina on ollut kiertäjäkalvosinoireyhtymä oikealla.

Vahinkoilmoituksen mukaan 3.9.2016 maatilan puimurisähkövian etsinnässä R:n jalat lähtivät luistamaan puimurin ison renkaan päältä. Hän otti tukea oikealla kädellä puimurin peilinvarresta heilauttamalla käden refleksinomaisesti ylös. Oikeaan olkapäähän iski saman tien kova kipu ja käden liikuttaminen oli hankalaa kivusta johtuen.

R on käynyt vahinkotapahtuman jälkeen ensimmäisen kerran lääkärissä 5.9.2016. Sairauskertomuksen mukaan R:n oikea olkapää on kipeytynyt töiden yhteydessä jo ennestään. Viimeksi R on loukannut oikeaa olkapäätään perjantaina 3.9.2016. Vastaanotolla tutkittaessa on oikeassa olkapäässä todettu kipua lähinnä aktiivisissa liikkeissä. Aktiivisesti R on pystynyt nostamaan kättään 45 asteeseen. Passiivisesti käsi on noussut ylös asti. Ajoittain on puutumista käsivarressa, mikä on mennyt sitten ohi. Olkapäähän on ennen annettu kortisoni-injektio ja fysikaalista hoitoa.

Sittemmin sairauskertomuksessa 14.12.2016 on korjattu käynnillä 5.9.2016 kirjattua virheellistä kirjausta tapaturman syntymekanismista. Mekanismista mainitaan, että R oli korjaamassa puimurin sähköjä ja hän seisoi renkaan päällä. Renkaan liukkauden vuoksi (keli) jalat menivät alta ja hän tarrautui peiliin oikealla kädellä ja jäi roikkumaan käden varaan. Tästä tuli seurauksena pistävä kipu oikean olkapään alueelle. Käden toimintakyky on 3.9.2016 ollut aktiivisessa liikkeessä rajoittunutta, mutta passiivisesti liikelaajuus onnistui.

6.9.2016 tehdyssä oikean olkapään magneettitutkimuksessa on tutkimuslausunnon mukaan todettu, että LHBB:n ia -osassa on jonkin verran tendinoosia. LHBB:n sisällä on signaalijuostetta. Ylemmän lapalihasjänteen kiinnityksessä on etuosassa kiertäjäkalvosimen läpäisevä repeämä. Vaurion koko on noin 10 x 15 mm hieman laseraatiotyyppisenä juosteena. Olkalisäke-solisluunivelessä on vain lievää rappeumaa. Olkalisäkkeen alainen tila on 8 mm, olkalisäke on suora.

R:n oikeaa olkapäätä on hoidettu operatiivisesti 5.12.2016. Leikkauskertomuksen mukaan rustopinnat olkanivelkuopan sekä olkaluun puolella ovat hyvin säilyneet, kl on luokkaa II. Rustoreunus on kauttaaltaan ehyt, vaikka jonkin verran rispaantunut. Ylemmässä lapalihasjänteessä on etuosassa repeämä. Kyseinen repeämä on nyt leikkauksessa kiinnitetty.

Sovelletut säännökset

Maatalousyrittäjän työtapaturma- ja ammattitautilain 11, 13, 14, 16, 19, 36, 37 ja 48 §.

Johtopäätökset

R:lle 3.9.2016 on puimuria korjatessa sattunut tapaturma, kun hän on liukastunut ja meinannut pudota puimurin renkaalta, mutta saanut tartuttua kiinni peilistä heilauttamalla kätensä refleksinomaisesti ylös, ettei hän tullut maahan asti. R on jäänyt roikkumaan käden varaan. Tapaturmassa R:n oikea olkapää on kipeytynyt. Hän on hakeutunut oikean olkapään oireista lääkäriin 5.9.2016, jolloin olkapäässä on todettu kipuoireita ja liikerajoitusta. Olkapää on magneettikuvattu 6.9.2016 ja magneettitutkimuslöydösten johdosta sitä on myöhemmin päädytty hoitamaan operatiivisesti 5.12.2016.

Muutoksenhakulautakunta totesi asiassa esitetty selvitys huomioiden, että tapaturmaa todennäköisimmin magneettitutkimuksessa 6.9.2016 ja toimenpiteessä 5.12.2016 todetun ylemmän lapalihasjänteen repeämän ja siitä aiheutuvien oireiden perussyynä on olkapään sairausperäinen tila, joka johtuu jo tapaturmaa edeltäneestä pidempään jatkuneesta rappeumaperäisestä kehityksestä olkapäässä. Tällaiseen pidempiaikaiseen kehitykseen viittaavat muun muassa olkalisäke-solisluunivelen rappeuma, rustoreunuksen rispaantuma sekä hauiksen pitkän pään jänteen tendinoosi. Muutoksenhakulautakunta totesi lisäksi, että R:n oikea olkapää on jo terveystarkastuksen 8.7.2016 ajankohtana oireillut pitkäaikaisesti ja sitä on hoidettu kortisoni-injektiolla. Myös tämä tapaturmaa edeltävä aiempi olkapääoireilu viittaa vahvasti siihen, että olkapäässä havaittujen kuvantamis- ja leikkauslöydösten perussyynä on jo pidempiaikaisesta rappeumakehityksestä johtuva sairausperäinen tila, joka sellaisenaan ei oikeuta korvaukseen maatalousyrittäjän työtapaturma- ja ammattitautilain nojalla.

Sen sijaan kuvattu vammamekanismi oikean yläraajaan varaan roikkumisine jäämisineen, olkapään selvät oireet jo ensimmäisellä lääkärissäkäynnillä sekä nopeahko hoitoon hakeutuminen huomioiden muutoksenhakulautakunta katsoi, että tapaturma on todennäköisesti olennaisesti pahentanut olkapääsairautta, mikä oikeuttaa korvaukseen maatalousyrittäjän työtapaturma- ja ammattitautilain 16 §:n perusteella. Tapaturman syyosuutta pahenemisessa ei muutoksenhakulautakunnan mukaan voitu pitää vähäisenä. Siten R:lla on oikeus oikean olkapään kiertäjäkalvosinsairauden olennaisen pahenemisen perusteella maatalousyrittäjän työtapaturma- ja ammattitautilain mukaiseen korvaukseen 13.9.2016 jälkeenkin hänelle oikean olkapään oireista aiheutuneesta työkyvyttömyydestä ja sairaanhoidon tarpeesta, magneettitutkimuksen 6.9.2016 tarve ja leikkaushoidon 5.12.2016 tarve mukaan lukien.
Muutoksenhakulautakunta totesi lisäksi, että olennaisen pahenemisen korvausajan pituus on rajoitettu ja tähän sovelletaan, mitä työtapaturma- ja ammattitautilain 19 §:n 2 momentissa säädetään.

Eriävä mielipide:

Tapaturmassa 3.9.2016 on katsottava aiheutuneen R:n oikeaan olkapäähän venähdysvamma, jonka osalta paranemisen on katsottava tapahtuneen jo 13.9.2016 mennessä. 13.9.2016 jälkeiset pitkittyneet olka-pääoireet johtuvat magneettitutkimuksessa ja tähystyksessä oikeassa olkapäässä todetuista muutoksista, jotka eivät ole korvaukseen oikeuttavassa todennäköisessä lääketieteellisessä syy-yhteydessä tapaturmaan 3.9.2016, vaan muutosten perussyynä on jo pidempiaikaisesta rappeumakehityksestä johtuva sairausperäinen tila. Tapaturman ei voida myöskään katsoa olennaisesti pahentaneen muuta kuin tässä laissa tarkoitettua vammaa tai sairautta.
Sivu päivitetty viimeksi 12.6.2019 14.04