Lautatarhankatu 6
00580 HELSINKI
p. 09 228 5050 (arkisin klo 9-12)
tl(at)tapaturmalautakunta.fi
Antopäivä: 20.9.2017
Tapaturmailmoituksen mukaan A:lle on 2.7.2016 sattunut vapaa-ajan tapaturma. X Oy on maksanut A:lle sairausajan palkkaa 1.523,80 euroa ajalta 3.7.2016-30.7.2016. Päivärahaan tehdään lain mukaan vähennys ajalta, jolta vahingoittuneella on oikeus saada sairausvakuutuslain mukaista päivärahaa saman vahinkotapahtuman johdosta. Muutoksenhakulautakunta muutti vakuutuslaitoksen päätöstä ja määräsi vakuutuslaitoksen suorittamaan X Oy:lle lainmukaisen korvauksen sen A:lle maksamasta sairausajan palkasta ajalta 14.7.2016 – 30.7.2016 täysimääräisenä ilman vähennystä. Vaikka Kansaneläkelaitos on katsonut, että A:lla on oikeus päivärahaan valituksenalaisella ajanjaksolla, muutoksenhakulautakunta totesi, ettei tämä yksin ole riittävä peruste työtapaturma- ja ammattitautilain 202 §:n 1 momentissa tarkoitetun vähennyksen tekemiseen, kun sairausvakuutuslain mukaista päivärahaa ei kuitenkaan ole tosiasiallisesti maksettu A:n työtulojen vähäisyyden vuoksi.
Tamla 20.9.2017 – 4389/2016. Asia on ratkaistu vahvennetussa jaostossa. Äänestysratkaisu 8-2.
Vakuutuslaitoksen X Oy:lle 4.10.2016 antaman päätöksen mukaan A:n vahinkotapahtuman 2.7.2016 johdosta X Oy:lle maksetaan sairausajan palkka ajalta 3.7.2016-13.7.2016 yhteensä 609,53 euroa (55,41 euroa/vrk) ja 14.7.2016-30.7.2016 yhteensä 914,29 euroa (53,78 euroa/vrk). Sairausajan palkasta vähennetään sairausvakuutuslain päivärahaa vastaava korvaus (70 %) ajalta 14.7.2016-30.7.2016, yhteensä 640,05 euroa. Maksettavaksi jää 883,77 euroa. Päiväraha työkyvyttömyysajalta on saman suuruinen kuin työnantajan maksama sairausajan palkka vastaavalta ajalta. Päivärahaan tehdään lain mukainen vähennys, joka vastaa sairausvakuutuksen päivärahaa. Vähennyksen määrä riippuu täyden päivärahan määrästä. Jos oikeutta tältä ajalta saada sairausvakuutuslain mukaista päivärahaa ei ole, vakuutuslaitos pyytää lähettämään kopio Kelan päätöksestä.
A:n työnantaja, X Oy, on tyytymätön vakuutuslaitoksen päätökseen. Työnantaja katsoo, että sairausvakuutuslain päivärahaa vastaavaa korvaus 640,05 euroa, minkä vakuutuslaitos on vähentänyt korvauksesta, vakuutuslaitoksen kuuluu korvata työnantajalle. Kyseessä oleva korvauksen jälkiselvittely on vakuutuslaitoksen ja Kelan välinen asia. Työnantaja on laajentanut vakuutuslaitoksessa olevan työtekijöidensä lakisääteisen tapaturmavakuutusturvan myös vapaa-ajalle. Vakuutuksesta maksetaan hoitokulujen lisäksi päivärahakorvausta työkyvyttömyysajalta sekä pysyvissä työkyvyttömyyksissä tapaturmaeläkettä. A:n sairauspoissaolo johtui tapaturmasta. Työnantaja on maksanut A:lle työehtosopimuksen mukaisesti palkan 3.7.2016-30.7.2016 tapaturman aiheuttaman työkyvyttömyyden ajalta. Työnantajan ottaessaan A:n töihin se ei voinut tietää, eikä näin ollen voida olettaa/velvoittaa työnantajaa tekemään kyselyä saati tarkistamaan työhönottohetkellä, onko palkattavalla/palkattavilla henkilöllä (tässä tapauksessa A) riittävät tulot saadakseen Kelan päivärahaa sairaus/tapaturman työkyvyttömyyden ajalta oikeuttaviin korvauksiin. Valituksessa ihmetellään, olisiko työnantajan ennen työsopimuksen allekirjoittamista pyydettävä työnhakijaa toimittamaan tiedot kahden edellisen vuoden ansiotuloista ja toimittamaan ansiotodistus Kelasta. Näin työnantajan varmistaa, että palkattavaksi aiottu henkilö on oikeutettu sairauden/tapaturman aiheuttaman työkyvyttömyyden aikaiseen päivärahaan.
Vakuutuslaitos on vastineessaan katsonut, että valituskirjelmässä ja sen liitteissä ei ole tuotu esiin sellaista olennaista uutta tietoa, joka aiheuttaisi muutosta vakuutuslaitoksen kantaan. Kelan päätöksestä 22.9.2016 ilmenee, että A:lla olisi oikeus sairausvakuutuslain mukaiseen korvaukseen, mutta päivärahaa ei voida Kelasta maksaa, koska hänen vuoden 2014 tulot ovat olleet Kelan laskusääntöjen mukaan liian pienet. Vakuutuslaitoksen 25.10.2016 lähettämässä vastausviestissä mainitaan, että päätöksellä on mainittu, että vaikka päivärahaa Kelasta ei makseta, lasketaan kyseinen omavastuuaika kuitenkin vakuutuksen perusteella myönnettävän päivärahan enimmäisaikaan. Kyseinen laskusääntö ja sen mukainen käsittely perustuu työtapaturma- ja ammattitautilainsäädäntöön.
Muutoksenhakulautakunta muuttaa vakuutuslaitoksen valituksenalaista päätöstä ja määrää vakuutuslaitoksen suorittamaan X Oy:lle lainmukaisen korvauksen sen A:lle maksamasta sairausajan palkasta ajalta 14.7.2016-30.7.2016 täysimääräisenä ilman 640,05 euron vähennystä.
Tapaturmailmoituksen mukaan A:n työnantaja X Oy on maksanut A:lle vahinkotapahtuman perusteella sairausajan palkkaa 1.523,80 euroa ajalta 7.7.2016-30.7.2016.
Kansaneläkelaitoksen X Oy:lle 22.9.2016 antaman sairauspäivärahaa koskevan päätöksen mukaan päiväraha on käsitelty työnantajan hakemuksen perusteella. Etuus koskee A:ta. Päätöksen mukaan A:lla on oikeus päivärahaan 14.7.2016-31.7.2016. Päivärahaa ei kuitenkaan makseta työtulojen vähäisyyden vuoksi. Omavastuuajalta 2.7.2016-13.7.2016 ei makseta päivärahaa. Päivärahaa ei voida maksaa ajalta 14.7.2016- 31.7.2016, koska J:n vuoden 2014 työtulosta laskettu tulo 0,00 euroa jää alle 1.409,00 euroa. Vaikka päivärahaa ei makseta, tämä aika lasketaan päivärahan enimmäisaikaan. Sen jälkeen kun A:n yhtäjaksoinen työkyvyttömyys on kestänyt 55 päivää, hänelle voidaan maksaa vähimmäismäärän suuruista päivärahaa.
A:lle on vapaa-ajalla 2.7.2016 sattunut tapaturma. Muutoksenhakulautakunta katsoi asiassa esitetty selvitys huomioiden, että vakuutuslaitoksen ei ole tullut tehdä työtapaturma- ja ammattitautilain 202 §:n 1 momentin nojalla 70 %:n laskennallista vähennystä kyseisen vapaa-ajalla sattuneen tapaturman johdosta ajanjaksolla 14.7.2016-30.7.2016 myönnetystä päivärahasta eikä siten myöskään X Oy:n A:lle kyseisellä ajanjaksolla maksaman sairausajan palkan johdosta vakuutuslaitoksen X Oy:lle suorittamasta korvauksesta.
Vaikka Kansaneläkelaitos on A:n sairausvakuutuslain mukaista päivärahaa koskevassa 22.9.2016 annetussa päätöksessä katsonut, että J:lla on oikeus päivärahaan valituksenalaisella ajanjaksolla 14.7.2016 – 30.7.2016, muutoksenhakulautakunta totesi, ettei tämä yksin ole riittävä peruste työtapaturma- ja ammattitautilain 202 §:n 1 momentissa tarkoitetun vähennyksen tekemiseen, kun sairausvakuutuslain mukaista päivärahaa ei kuitenkaan ole tosiasiallisesti maksettu A:n vuoden 2014 työtuloista lasketun tulon jäädessä alle 1.409,00 euron. Nyt kyseessä olevassa tilanteessa, jossa sairausvakuutuslain mukaista päivärahaa ei ole tullut maksettavaksi, vaikka Kansaneläkelaitoksen päätöksessä A:n oikeudesta päivärahaan on maininta, ei voida katsoa A:lla olleen tosiasiallista oikeutta päivärahaan ajanjaksolla 14.7.2016- 30.7.2016. Muutoksenhakulautakunta katsoi, että työtapaturma- ja ammattitautilain 202 §:n 1 momenttiin kirjattu maininta vahingoittuneen oikeudesta saada sairausvakuutuslain mukaista päivärahaa ja näin ollen myös saman momentin mukaisen laskennallisen vähennyksen tekeminen edellyttävät, että sairausvakuutuslain mukaista päivärahaa on tosiasiallisesti tullut maksettavaksi.
X Oy:n valitus on hylättävä. Kansaneläkelaitoksen 22.9.2016 antaman päätöksen perusteella A:lla on nyt kyseessä olevassa tapauksessa ollut oikeus sairausvakuutuslain mukaiseen päivärahaan valituksenalaisella ajanjaksolla 14.7.2016-30.7.2016. Siten työtapaturma- ja ammattitautilain perusteella maksettavasta päivärahasta on tullut tehdä työtapaturma- ja ammattitautilain 202 §:n 1 momentissa tarkoitettu laskennallinen vähennys. Koska A:lle maksettavan päivärahan määrä on vähentämättömänä ollut 53,78 euroa päivässä ajanjaksolla 14.7.2016-30.7.2016, eli vähentämättömän päivärahan määrä on ollut välillä 0,00-100,00 euroa, on työtapaturma- ja ammattitautilain 202 §:n 1 momentin mukaisen laskennallisen vähennyksen määrä 70 %. Sillä seikalla, että sairausvakuutuslain mukaista päivärahaa ei tosiasiallisesti ole tullut maksettavaksi, koska Kansaneläkelaitoksen päätöksen mukaan A:n vuoden 2014 työtulosta laskettu tulo eli 0,00 euroa on jäänyt alle 1.409,00 euroa, ei nyt kyseessä olevassa tapauksessa ole ratkaisevaa merkitystä työtapaturma- ja ammattitautilain 202 §:n 1 momentin mukaista vähennystä tehtäessä, sillä A:lla on Kansaneläkelaitoksen päätöksen mukaan kuitenkin ollut oikeus sairausvakuutuslain mukaiseen päivärahaan kyseisellä ajanjaksolla. Vakuutuslaitos on siten ollut oikeutettu tekemään 70 %:n vähennyksen ajanjaksolla 14.7.2016-30.7.2016 ajanjaksolla myönnetystä päivärahasta ja siten myös X Oy:n A:lle kyseisellä ajanjaksolla maksaman sairausajan palkan johdosta vakuutuslaitoksen X Oy:lle suorittamasta korvauksesta.