Nilkan murtumavamman edellyttämän kipsihoidon komplikaationa syntynyt säären laskimotukos korvattiin niin sanottuna seurannaisvahinkona

Antopäivä: 30.11.2017

Pn vasen nilkka murtui tapaturmassa ja murtumaa hoidettiin kipsillä. Vasemmassa sääressä todettiin laskimotukos ja sen hoidoksi määrättiin lääkettä Xarelto. Vakuutuslaitos katsoi, ettei murtuman ja laskimotukoksen välillä ole todennäköistä syy-yhteyttä. Muutoksenhakulautakunta totesi, että Pn vasemman säären laskimotukos syntyi vasemman ulkokehräksen murtumavamman edellyttämän kipsihoidon komplikaationa. Muutoksenhakulautakunta katsoi, että Pn vasemmassa sääressä todettu laskimotukos on lääketieteellisesti todennäköisessä syy-yhteydessä tapaturman seurauksena syntyneeseen vasemman jalan ulkokehräksen murtumaan ja sen hoitoon, ja näin ollen vasemman säären laskimotukos on korvattava työtapaturma- ja ammattitautilain 16 §:n nojalla. Laskimotukoksen hoidoksi määrätty lääke Xarelto on korvattava työtapaturma- ja ammattitautilain 36 §:n 1 momentin nojalla. Tamla 1494/2017 – antopäivä 30.11.2017. Asia on ratkaistu täysistunnossa. Vakuutusoikeus hylkäsi vakuutuslaitoksen valituksen.

Päätös, josta valitettu

Vakuutuslaitoksen päätöksen mukaan P on hakenut korvausta kipsihoidon seurauksena tulleen laskimotukoksen hoitoon tarkoitetusta lääkkeestä. Vakuutuslaitos on pyytänyt asiassa tapaturma-asiain korvauslautakunnan lausunnon kipsihoitoa seuranneen laskimotukoksen korvattavuuden osalta.

Tapaturma-asian korvauslautakunta on 19.1.2017 antamassa lausunnossa (1648/2016) katsonut, että kipsihoidon seurauksena syntynyt laskimotukos ei ole todennäköisessä syy-yhteydessä vahinkotapahtumaan eikä sen mahdollisia tutkimuksia ja hoitoa korvata työtapaturma- ja ammattitautilain perusteella. Korvauslautakunnan perustelujen mukaan työtapaturma- ja ammattitautilain 16 §:n mukaan korvaamisen edellytyksenä on todennäköinen syy-yhteys vahinkotapahtuman ja vamman tai sairauden välillä. Työtapaturma- ja ammattitautilaissa ei ole säädöksiä liittyen ns. seurannaisvahinkoihin. Vamman tai sairauden välistä syy-yhteyttä arvioidaan näin ollen työtapaturma- ja ammattitautilain 16 §:n mukaan. Todennäköistä syy-yhteyttä ei ole vahinkotapahtuman ja laskimotukoksen välillä, eivätkä sen tutkimuksesta ja hoidosta aiheutuneet kustannukset näin ollen ole korvattavia työtapaturma- ja ammattitautilain perusteella.

Vaatimukset muutoksenhakulautakunnassa

P vaatii muutosta päätökseen. Jos hän ei olisi loukannut itseään, hänelle ei olisi myöskään tullut veritulppaa. Ulkokehräksen murtuma kipsattiin ja kipsi laitettiin polveen asti. Kahden viikon kuluttua kipsin laitosta alkoi tuntua siltä, että kipsi puristaa, ja pohje alkoi kipeytyä. P hakeutui uudelleen päivystykseen, jossa kipsi poistetiin ja jalka tutkittiin ultraäänellä. Lääkäri totesi murtumasta ja kipsihoidosta aiheutuneen tuoreen, syvän laskimotukoksen, johon määrättiin Xarelto-liotushoitolääke.

Vakuutuslaitoksen vastine

Vakuutuslaitos toteaa, että tapaturma-asiain korvauslautakunta on antamassaan lausunnossa katsonut, että kipsihoidon seurauksena syntynyt laskimotukos ei ole todennäköisessä syy-yhteydessä vahinkotapahtumaan. Vakuutuslaitos on antanut asiassa vastaavan päätöksen.

Vakuutuslaitos katsoo, että valituksessa ei ole esitetty syytä päätöksen muuttamiseen. Vakuutuslaitos katsoo, että murtuman ja laskimotukoksen välillä on mahdollinen syy-yhteys, muttei todennäköistä syy-yhteyttä.

Tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnan ratkaisu

Muutoksenhakulautakunta määrää vakuutuslaitoksen suorittamaan lainmukaisen korvauksen Pn vasemman säären laskimotukoksesta ja sen johdosta määrätystä Xarelto-lääkkeestä.

Perustelut

Asiakirjoista ilmenevä keskeinen selvitys

P kaatui työmatkalla 9.11.2016 ja hänen vasen nilkkansa murtui. Vakuutuslaitos on myöntänyt hänelle työtapaturma- ja ammattitautilain mukaisia korvauksia vasemman jalan ulkokehräksen murtuman johdosta.

Vasemman ulkokehräksen murtumaa on hoidettu kipsillä. Sairauskertomuksen 2.12.2016 mukaan Plla on nyt viikon ajan ollut särkyä vasemmassa pohkeessa. Ultraäänitutkimuksessa on todettu laskimoissa tuoretta tukosta.  Säären laskimotulehduksen hoidoksi on määrätty lääkettä Xarelto.

Sovelletut säännökset

Työtapaturma- ja ammattitautilain 15 §:n 1 momentin mukaan tämän lain mukaisena vahinkotapahtumana korvataan työtapaturma ja ammattitauti siten kuin jäljempänä säädetään.

Työtapaturma- ja ammattitautilain 16 §:n mukaan vahinkotapahtuman korvaamisen edellytyksenä on todennäköinen lääketieteellinen syy-yhteys vahinkotapahtuman ja vamman tai sairauden välillä, jollei jäljempänä toisin säädetä. Syy-yhteyden arvioinnissa otetaan huomioon erityisesti lääke-tieteelliset löydökset ja havainnot, vahingon sattumistapa sekä aikaisemmat vammat ja sairaudet.

Työtapaturma- ja ammattitautilain 17 §:n mukaan tapaturmalla tarkoitetaan ulkoisesta tekijästä johtuvaa äkillistä ja odottamatonta tapahtumaa, joka aiheuttaa työntekijälle vamman tai sairauden.

Työtapaturma- ja ammattitautilain 36 §:n 1 momentin mukaan korvataan kustannukset vahingon vuoksi tarpeellisesta sairaanhoidosta.

Johtopäätökset

Esitetyn selvityksen perusteella Pn vasemman säären laskimotukos syntyi vasemman ulkokehräksen murtumavamman edellyttämän kipsihoidon komplikaationa. Esitetyn selvityksen perusteella muutoksenhakulautakunta katsoo, että Pn vasemmassa sääressä todettu laskimotukos on lääketieteellisesti todennäköisessä syy-yhteydessä 9.11.2016 sattuneen tapaturman seurauksena syntyneeseen vasemman jalan ulkokehräksen murtumaan ja sen hoitoon, ja näin ollen vasemman säären laskimotukos on korvattava työtapaturma- ja ammattitautilain 16 §:n nojalla. Laskimotukoksen hoidoksi määrätty lääke Xarelto on korvattava työtapaturma- ja ammattitautilain 36 §:n 1 momentin nojalla.

Sivu päivitetty viimeksi 10.6.2019 11.06