Lautatarhankatu 6
00580 HELSINKI
p. 09 228 5050 (arkisin klo 9-12)
tl(at)tapaturmalautakunta.fi
Antopäivä: 13.12.2017
A:lle on 3.10.2016 sattunut tapaturma matkalla miesystävän luota töihin. A on viettänyt kaikki viikonloput ja lomat miesystävän luona ja hän on yöpynyt miesystävän luona säännöllisesti 23.5.2016 alkaen, jolloin hänen vuorotteluvapaansa alkoi. Muutoksenhakulautakunta määräsi vakuutuslaitoksen suorittamaan A:lle lainmukaisen korvauksen työtapaturmasta 3.10.2016. Muutoksenhakulautakunta totesi, että työtapaturma- ja ammattitautilain 23 §:n 1 kohdasta ei ilmene, mitä siinä asunnolla tarkoitetaan. Säännöksen yksityiskohtaisten perustelujen mukaan asuntona pidetään muun muassa työntekijän vakinaista asuntoa. Perusteluissa jää kuitenkin avoimeksi, milloin asuntoa on pidettävä vakinaisena. Muutoksenhakulautakunta katsoi, että säännöstä tulkittaessa on otettava huomioon myös työntekijän tosiasiallinen asuminen ja sen vakiintuneisuus. Muutoksenhakulautakunta katsoi huomioon ottaen vahingoittuneen asumisolosuhteet tässä tapauksessa, että miesystävän asuntoa on pidettävä vahingoittuneen työtapaturma- ja ammattitautilain 23 §:n 1 kohdassa tarkoitettuna asuntona. A:lle 3.10.2016 sattunut tapaturma on näin ollen sattunut matkalla laissa tarkoitetulta asunnolta työpaikalle. Kyseessä on näin ollen korvattava työtapaturma.
Tamla 13.12.2017 – 4366/2016. Asia on ratkaistu vahvennetussa jaostossa. Äänestysratkaisu 9-1.
Vakuutusoikeus kumosi 19.12.2018 muutoksenhakulautakunnan päätöksen ja jätti asian vakuutuslaitoksen päätöksen varaan.
Vakuutuslaitoksen päätöksen mukaan A:lle ei ole myönnetty korvausta 3.10.2016 sattuneesta tapaturmasta, koska se ei ole työtapaturma- ja ammattitautilain 20 §:ssä tarkoitettu työtapaturma. A:n tapaturma ei ole sattunut työssä, työntekopaikan alueella tai työntekopaikan alueen ulkopuolella siten kuin työtapaturma- ja ammattitautilain 21–25 §:ssä säädetään. A:n tapaturma on sattunut matkalla miesystävän luota töihin. Kyseessä ei ole työtapaturma- ja ammattitautilaissa tarkoitettu työmatka. Asunnolla tarkoitetaan työntekijän vakinaista asuntoa, asuntoa tai majoitusta työntekopaikkakunnalla työviikkona tai työntekijän vapaa-ajan asuntoa. Asunnolla ei tarkoiteta satunnaista tai poikkeuksellista yöpymispaikkaa. Miesystävän koti ei ole laissa tarkoitettu asunto. A on asunut miesystävän luona kesän ajan. A ei ole siirtänyt kirjojaan miehen luokse ja hän on palannut omaan kotiin tapaturman jälkeen. Seurustelukumppanin kanssa kesän ajan jaettua asuntoa ei voida pitää vakiintuneena asuinpaikkana, joten vahinko ei tule korvattavaksi työtapaturma- ja ammattitautilain mukaisena työmatkana.
A vaatii, että 3.10.2016 sattunut tapaturma katsotaan työtapaturmaksi ja sen seurauksena hänelle maksetaan työkyvyttömyys sekä muut asiasta aiheutuneet kustannukset 3.10.2016 alkaen. A katsoo, että koska hän asunut miesystävänsä luona koko kesän, tekee se asunnosta suhteellisen vakiintuneen asuinpaikan. A viittaa perusteluissaan työtapaturma- ja ammattitautilain 23 §:ään ja kyseistä pykälää koskevan hallituksen esityksen yksityiskohtaisiin perusteluihin, joiden mukaan asunnolla tarkoitettaisiin paitsi työntekijän vakinaista asuntoa, myös tilapäistä asuntoa tai majoitusta samoin kuin vapaa-ajan asuntoa, josta työntekijä kulkee työn vuoksi työpaikalle tai takaisin. Vakuutusyhtiön päätös on A mukaan virheellinen ottaen huomioon, että lain esitöissä pykälässä tarkoitetuksi asunnoksi katsotaan myös tilapäinen asunto tai majoitus.
Vakuutuslaitos katsoo, että valituksessa ei ole esitetty syytä päätöksen muuttamiseen. Miesystävän luota tehty matka töihin ei ole työtapaturma- ja ammattitautilain 23 §:n mukainen työmatka. Vakuutuslaitos katsoo, että sen käsitystä tukee tapaturma-asian korvauslautakunnan kanta vastaavassa tilanteessa.
Muutoksenhakulautakunta kumoaa valituksenalaisen päätöksen ja määrää vakuutuslaitoksen suorittamaan A:lle lainmukaisen korvauksen työtapaturmasta 3.10.2016.
Vahinkoilmoituksen mukaan A on 3.10.2016 liukastunut ja nilkka on jäänyt kaatuessa alle. Tapaturma on sattunut Marttilassa, kun A on ollut matkalla työpaikalleen Saloon. A on ollut tapaturman sattuessa kirjoilla Salossa.
Puhelinkeskustelussa vakuutuslaitoksen edustajan kanssa 7.10.2016 A on kertonut lähteneensä töihin miesystävänsä luota, jossa hän on viettänyt kaikki viikonloput ja lomat. A on kertonut, että hänellä on alkanut vuorotteluvapaa 23.5.2016 ja hän on siitä lähtien yöpynyt miesystävänsä luona.
Työtapaturma- ja ammattitautilain 15, 20 ja 23 §.
Työtapaturma- ja ammattitautilakia koskevan hallituksen esityksen (HE 277/2014) 23 §:ää koskevien yksityiskohtaisten perustelujen mukaan asunnolla tarkoitettaisiin paitsi työntekijän vakinaista asuntoa, myös tilapäistä asuntoa tai majoitusta samoin kuin vapaa-ajanasuntoa, josta työntekijä kulkee työn vuoksi työpaikalle tai takaisin.
Hallituksen esityksen eduskunnalle työtapaturma- ja ammattitautilaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 277/2014) mukaan tavanomaisella työssäkäynnistä johtuvalla matkalla asunnon ja työpaikan välillä tarkoitettaisiin matkaa työpäivän alkaessa asunnolta työpaikalle ja työn päätyttyä takaisin. Tavanomaisella työssäkäynnistä johtuvalla matkalla tarkoitettaisiin sellaista asunnon ja työpaikan välistä työmatkareittiä, jonka käyttäminen on perusteltua ottaen huomioon muun muassa kulkuyhteydet, käytettävä kulkuväline, liikenneolosuhteet sekä matkan pituus ja siihen kuluva aika.
Saman hallituksen esityksen mukaan asunnon ja työpaikan väliseen matkaan luettaisiin myös vähäinen poikkeaminen edellä kuvatulta tavanomaiselta matkareitiltä, kun poikkeaminen tapahtuu lasten päivähoitoon viennin tai sieltä noudon, ruokakaupassa käynnin tai muun niihin rinnastettavan syyn vuoksi. Lähtökohtana arvioinnissa olisi se tavanomainen matkareitti, jota työntekijä käyttäisi työssä käydessään ilman edellä tarkoitettua syytä.
Muutoksenhakulautakunta toteaa, että työtapaturma- ja ammattitautilain 23 §:n 1 kohdasta ei ilmene, mitä siinä asunnolla tarkoitetaan. Säännöksen yksityiskohtaisten perustelujen mukaan asuntona pidetään muun muassa työntekijän vakinaista asuntoa. Perusteluissa jää kuitenkin avoimeksi, milloin asuntoa on pidettävä vakinaisena. Muutoksenhakulautakunta katsoo, että säännöstä tulkittaessa on otettava huomioon myös työntekijän tosiasiallinen asuminen ja sen vakiintuneisuus. A on lähtenyt 3.10.2016 töihin Saloon miesystävänsä luota Marttilasta. A on kertonut viettäneensä miesystävänsä luona kaikki viikonloput ja lomat ja yöpyneensä miesystävänsä luona säännöllisesti 23.5.2016 alkaen, jolloin hänen vuorotteluvapaansa alkoi. Muutoksenhakulautakunta katsoo huomioon ottaen vahingoittuneen asumisolosuhteet tässä tapauksessa, että miesystävän Marttilassa sijaitsevaa asuntoa on pidettävä vahingoittuneen työtapaturma- ja ammattitautilain 23 §:n 1 kohdassa tarkoitettuna asuntona. A:lle 3.10.2016 sattunut tapaturma on näin ollen sattunut matkalla laissa tarkoitetulta asunnolta työpaikalle. Kyseessä on näin ollen korvattava työtapaturma.