Lautatarhankatu 6
00580 HELSINKI
p. 09 228 5050 (arkisin klo 9-12)
tl(at)tapaturmalautakunta.fi
Antopäivä: 5.2.2004
Vahingoittunut oli ammattitaudin johdosta menettänyt runsaat 3 vuotta kestäneen työnsä puuseppänä, mutta ei ollut menettänyt ammattiaan, johon hän oli saanut koulutuksen. Hän oli valmistunut yo-merkonomiksi ja, vaikka hän ei ollut toiminutkaan mm. äitiyslomien vuoksi koulutuksen mukaisessa työssä, oli hänellä mahdollisuus puolen vuoden työhönvalmennuksella toimistotöihin saavuttaa entinen ansiotasonsa. Ehdotettua enintään 2,5 vuoden ajan hallinnon ja kaupanalan liiketalouden koulutusta ammattikorkeakoulussa ei korvattu. TapLa 3636/2003 – Antopäivä 5.2.2004; VAKO 3459/04 – hylky
J oli valmistunut julkishallinnon linjalta yo-merkonomiksi vuonna 1992. Valmistuttuaan hän ei ollut koulutustaan vastaavassa työssä, vaan hän oli ollut aluksi kotona vuosina 1991-1993 syntyneiden lasten johdosta. J oli syyskuusta 1996 heinäkuuhun 1998 toiminut puuseppänä isänsä omistamassa Oy:ssä tarkoituksena jatkaa isänsä yritystä. J oli sairastunut tässä työssä 9.9.1997 ilmenneeseen formaldehydin aiheuttamaan keuhkoastmaan ja allergiseen nuhaan, jotka oli korvattu ammattitautina.
Tultuaan kykenemättömäksi puusepän työhön J oli ollut eräoppaana joulukuusta 1998 maaliskuuhun 1999. Hän oli suorittanut ammatillisena kuntoutuksena tietokoneen A-ajokortin ja tietotekniikan peruskurssin. Hän oli hakenut tämän jälkeen sihteerin ammattitutkintoon valmentavaan koulutukseen, mutta ei ollut tullut valituksi. J oli jäänyt äitiyslomalle huhtikuussa 2001. Hoitovapaa oli päättynyt 9.7.2003. J oli toiminut lisäksi lipunmyyjänä talvikausina 2000-2004.
J:n ammatillisen kuntoutustarpeen ja mahdollisuuksien selvittäminen oli aloitettu Vakuutuskuntoutus VKK ry:ssä uudelleen vuonna 2003. VKK oli 28.5.2003 antanut asiassa kuntoutussuosituksen. Kuntoutussuosituksen mukaan J oli hakenut ammattikorkeakoulun hallinnon ja kaupanalan liiketalouden ammattikorkeakoulututkintoon (tradenomi) johtavaan koulutukseen. Koulutuksen normaali kesto oli 140 opintoviikkoa (3,5 vuotta), mutta aikaisemman tutkinnon omaavat henkilöt saivat perusopinnot ”anteeksi” eli opiskeluajaksi jäi 2,5 vuotta. VKK:n arvioinnin mukaan J:n työkyky työkokemuksen mukaiseen puusepän työhön oli ammattitaudin aiheuttamien terveydellisten rajoitteiden vuoksi merkittävästi heikentynyt. Työllistyminen koulutuksensa mukaiseen työhön oli heikentynyt puuttuvan työkokemuksen ja vanhentuneiden tietojen vuoksi. Hän oli ammatillisen kuntoutuksen tarpeessa. VKK:n mukaan J:n kuntoutussuunnitelma oli realistinen ja koulutus antoi mahdollisuuden sijoittua terveydellisten rajoitteiden kannalta soveltuvaan työhön. J:n aikaisempaa työkokemusta ei pystytty hyödyntämään kuntoutusohjelmaa suunniteltaessa eikä aikaisempaa koulutusta pystytty hyödyntämään puuttuvan työkokemuksen vuoksi. Koulutuksen päättymisestä oli kulunut 11 vuotta, joten J:n tiedot tältä ajalta katsottiin vanhentuneiksi. J oli huomannut tämän myös käytännössä, koska ei ollut tullut valituksi edes vapaana olleisiin alan kesätyöpaikkoihin. Työllistymisen kannalta oli perusteltua korvata 2,5 vuoden opiskelu ammattikorkeakoulussa, jos J saa paikan. VKK oli ehdottanut tapaturmavakuutuslain perusteella korvattavasta kuntoutuksesta annetun lain nojalla korvattavaksi hallinnon ja kaupanalan liiketalouden koulutusta syksystä 2003 enintään 2,5 vuoden ajan, mikäli J saa opiskelupaikan.
Vakuutuslaitos oli myöntänyt J:lle tapaturmaeläkettä 100 %:n työkyvyn alentuman mukaan 10.7.-31.10.2003 kuntoutuksen selvittelyajalta. Vakuutuslaitos oli ilmoittanut, että J:lle korvataan kuntoutuksena enintään kuusi kuukautta kestävä työhönvalmennus toimistotöihin. Vakuutuslaitos oli aikaisemmalla päätöksellä korvannut tietotekniikan peruskurssin. Vakuutuslaitos ilmoitti maksavansa täyden tapaturmaeläkkeen kohtuulliselta ajalta kuntoutuksen selvittely/odotusvaiheessa ja enintään kuuden kuukauden työhönvalmennusajalta. Vakuutuslaitos oli ilmoittanut antaneensa päätöksen nyt lokakuun 2003 loppuun asti ja jatkon osalta odottavansa Vakuutuskuntoutus VKK ry:n uutta kuntoutussuositusta.
J vaati päätöksen muuttamista ja korvattavaksi kuntoutuksena hallinnon ja kaupanalan liiketalouden koulutuksen tukemista kuten Vakuutuskuntoutus VKK ry oli suosituksessaan esittänyt. Hän oli saanut kyseisen opiskelupaikan. Jokinen ilmoitti sairastumisestaan lähtien hakeneensa aktiivisesti töitä koko ajan, mutta toimistotyön saanti nykyisellä koulutuksella oli hänelle mahdotonta. Hän viittaa nuoreen ikäänsä, 32-vuotta, ja katsoo, että hänellä on oikeus saada koulutus, jonka avulla hän voi työllistyä vanhuuseläkeikään saakka. J oheisti työvoimatoimiston lisäselvityksen, jonka mukaan J:n vuonna 1992 suorittama julkishallinnon linjan yo-merkonomin tutkinto ei antanut valmiuksia nykyiseen työelämään. Nykyiset työnantajat toivovat hakijoilta vähintään ammattikorkeakoulutasoista koulutusta myös toimistoalan tehtäviin.
Vakuutuslaitos lausui muun muassa, että J oli menettänyt ammattitaudin johdosta työnsä puuseppänä, mutta hän ei ollut menettänyt ammattiaan, johon hän oli saanut koulutuksen. Hän oli valmistunut yo-merkonomiksi ja, vaikka hän ei ollut toiminutkaan koulutuksen mukaisessa työssä, oli hänellä mahdollisuus puolen vuoden työhönvalmennuksella toimistotöihin saavuttaa entinen ansiotasonsa.
Vakuutuslaitoksen 15.12.2003 päivätyn väliaikaisella päätöksellä oli myönnetty tapaturmaeläkettä 100 %:n työkyvyn alentuman mukaan kuntoutusajalta 1.11.2003-29.2.2004.
Tapaturmalautakunta hylkäsi valituksen.
Tapaturmavakuutuslain perusteella korvattavasta kuntoutuksesta annetun lain 5 §:n 1 momentin mukaan kuntoutuksena korvataan työkyvyn ja ansiomahdollisuuksien parantamiseksi tai säilyttämiseksi sellaisista tarpeellisista toimenpiteistä aiheutuvat kustannukset, joiden avulla kuntoutuja vamman tai sairauden aiheuttamista rajoituksista huolimatta kykenee jatkamaan entisessä työssään tai ammatissaan taikka siirtymään sellaiseen uuteen työhön tai ammattiin, josta hän voi saada pääasiallisen toimeentulonsa. Saman pykälän 2 momentin mukaan kuntoutustarvetta arvioitaessa otetaan huomioon kuntoutujan ikä, aikaisempi toiminta, koulutus, asumisolosuhteet, vammasta tai sairaudesta aiheutuvat rajoitukset sekä hänen mahdollisuutensa sijoittua kuntoutuksen päätyttyä työhön tai ammattiin työmarkkinoilla yleisesti noudatetuin ehdoin.
Asiakirjatietojen mukaan vakuutuslaitos oli valituksenalaisella päätöksellä ilmoittanut korvaavansa J:lle ammattitaudin vuoksi kuntoutuksena enintään kuuden kuukauden mittaisen työhönvalmennuksen toimistotöihin, joten ammatillisen kuntoutuksen tarve sinänsä ammattitaudin vuoksi ei ole riidanalainen. Riidanalaista oli se, minkälainen ammatillinen kuntoutus oli tarpeen, jotta J pystyisi ammattitautina korvatun formaldehydin aiheuttaman keuhkoastman ja nuhan estämättä hankkimaan itselleen pääasiallisen toimeentulonsa.
J oli valmistunut 1992 julkishallinnon linjalta yo-merkonomiksi, mutta ei ollut lainkaan ollut koulutuksen mukaisessa työssä. Ammattitautiin hän oli sairastunut toimiessaan puuseppänä isänsä omistamassa yrityksessä. Tapaturmalautakunta katsoi, että ammatillisena kuntoutuksena enintään kuuden kuukauden mittainen työhönvalmennus toimistotöihin on riittävä ottaen huomioon Jokisen ikä, aikaisempi toiminta, koulutus, ammattitaudista johtuvat rajoitukset sekä hänen mahdollisuutensa sijoittua kuntoutuksen päätyttyä työmarkkinoilla yleisesti noudatetuin ehdoin sellaiseen työhön tai ammattiin, josta hän voi saada pääasiallisen toimeentulonsa. Vakuutuslaitos on ilmoittanut korvaavansa työhönvalmennuksen.
Äänestysratkaisu 5-1. Eri mieltä ollut jäsen hyväksyi esittelijän esityksen, jonka mukaan tapaturmalautakunta muuttaa valituksenalaista päätöstä ja määrää vakuutuslaitoksen korvaamaan J:lle Vakuutuskuntoutus VKK ry:n suosituksen mukaisesti enintään 2,5 vuoden ajalta hallinnon ja kaupanalan liiketalouden koulutus ammattikorkeakoulussa.
Kuntoutus