Ruokatauolla tapahtunutta kipeytymistä ei korvattu työliikekipeytymisenä työtapaturma- ja ammattitautilain perusteella

Antopäivä: 15.9.2016

Mlle ei ole sattunut työtapaturma- ja ammattitautilain 17 §:ssä tarkoitettua tapaturmana pidettävää vahinkotapahtumaa eli ulkoisesta tekijästä johtuvaa äkillistä ja odottamatonta tapahtumaa, joka aiheuttaa työntekijälle vamman tai sairauden.

Muutoksenhakulautakunta katsoi, että Mlla ei ole oikeutta korvaukseen myöskään työtapaturma- ja ammattitautilain 33 §:ssä tarkoitetusta työliikekipeytymisestä, koska vahinkotapahtuma on sattunut ruokailutauolla, ei työnteon yhteydessä.

Työliikekipeytymistä voidaan korvata työtapaturma- ja ammattitautilain 33 §:n mukaan vain 21 §:ssä tarkoitetussa työssä tai 24 §:n 1 momentin 6 kohdassa tarkoitetussa kuntoliikunnassa. Ruokailutauolla sattuneita vahinkotapahtumia ei työliikekipeytymisenä korvata. Tamla 1720/2016 – antopäivä 15.9.2016.

Lue lisää:

Päätös, josta valitettu

Vakuutuslaitoksen päätöksen mukaan Mlle ei myönnetä työtapaturma- ja ammattitautilain mukaista korvausta, koska korvattavuuden edellytykset eivät täyty. Mlle ei ole sattunut tapaturmana pidettävää vahinkotapahtumaa, vaan kyseessä on ollut työliike, koska M on työntänyt raskasta tuolia jalallaan. Työliikekipeytymisen perusteella vakuutuslaitos ei kuitenkaan myönnä Mlle korvausta, koska vahinkotapahtuma on sattunut 23 §:n mukaisella ruokailu- ja virkistystauolla. Kyseessä ei ole työssä tai erityismääräysten tarkoittamassa kuntoliikunnassa sattunut korvattavaksi säädetty vahinkotapahtuma.

Vaatimukset muutoksenhakulautakunnassa

M hakee muutosta päätökseen, koska tapaturma sattui työnantajan tiloissa ja työnantajan kalusteilla työaikaan kuuluvalla ruokatauolla (20 minuuttia), mikä täyttää 22 §:n ehdot. M vaatii korvaamaan hänelle lääkärin tai muut sellaiset kustannukset nyt ja jatkossa tästä vaivasta. Lisäksi hän haluaa merkinnän työtapaturmasta, jos hän joutuu tämän vaivan vuoksi jatkossa jossain vaiheessa sairauslomalle. Mn mukaan tilassa oli klinkkerilattia. Tuoli ”tarrasi” kömpelyytensä vuoksi kaakelin rakoon eikä liikahtanutkaan oletetusti, jolloin polvessa takapuolella rusahti ilkeästi.

Vakuutuslaitoksen vastine

Vakuutuslaitos katsoo, että valituksessa liitteineen ei ole esitetty syytä päätöksen muuttamiseen.

Tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnan ratkaisu

Muutoksenhakulautakunta hylkää valituksen.

Perustelut

Asiakirjoista ilmenevä keskeinen selvitys
Tapaturmailmoituksen mukaan työssä ruokailua lopettaessa 28.1.2016 M on noussut tuolista työntäen oikealla jalallaan raskasta tuolia taaksepäin, jolloin hänen polvitaipeessaan on rusahtanut.
Asiakirjoissa olevan viestin mukaan Mn esimies on ilmoittanut, että jaksotyössä ruokailu toteutetaan työajalla.

Sovelletut säännökset

Työtapaturma- ja ammattitautilain 17 §:n mukaan tapaturmalla tarkoitetaan ulkoisesta tekijästä johtuvaa äkillistä ja odottamatonta tapahtumaa, joka aiheuttaa työntekijälle vamman tai sairauden.
Työtapaturma- ja ammattitautilain 20 §:n mukaan työtapaturmalla tarkoitetaan tapaturmaa, joka on sattunut työntekijälle työssä, työntekopaikan alueella tai työntekopaikan alueen ulkopuolella siten kuin 21—25 §:ssä säädetään.

Työtapaturma- ja ammattitautilain 33 §:n mukaan mitä työtapaturmasta säädetään, sovelletaan myös lihaksen tai jänteen äkilliseen kipeytymiseen, joka on tapahtunut ilman tapaturmaa työntekijän suorittaessa yksittäistä kuormittavaa työliikettä 21 §:ssä tarkoitetussa työssä tai 24 §:n 1 momentin 6 kohdassa tarkoitetussa kuntoliikunnassa (työliikekipeytyminen).
Työtapaturma- ja ammattitautilain 21 §:n 1 momentin mukaan työssä sattuneena pidetään tapaturmaa, joka on sattunut työntekijälle työnteon yhteydessä.

Johtopäätökset

Mlle ei ole 28.1.2016 sattunut työtapaturma- ja ammattitautilain 17 §:ssä tarkoitettua tapaturmana pidettävää vahinkotapahtumaa eli ulkoisesta tekijästä johtuvaa äkillistä ja odottamatonta tapahtumaa, joka aiheuttaa työntekijälle vamman tai sairauden. Hän on noustessaan tuolista työntänyt oikealla jalallaan raskasta tuolia taaksepäin. Kyse on ollut hallitusta liikesuorituksesta, työliikkeestä, ei tapaturmasta. 

Mlla ei ole oikeutta korvaukseen myöskään työtapaturma- ja ammattitautilain 33 §:ssä tarkoitetusta työliikekipeytymisestä, koska vahinkotapahtuma on sattunut ruokailutauolla, ei työnteon yhteydessä. Työliikekipeytymistä voidaan korvata työtapaturma- ja ammattitautilain 33 §:n mukaan vain 21 §:ssä tarkoitetussa työssä tai 24 §:n 1 momentin 6 kohdassa tarkoitetussa kuntoliikunnassa. Ruokailutauolla sattuneita vahinkotapahtumia ei työliikekipeytymisenä korvata. Asiassa ei ole merkitystä sillä, tapahtuuko ruokailu työehtosopimuksen mukaan työajalla vai työntekijän omalla ajalla, josta ei makseta palkkaa. Asiassa ei ole myöskään merkitystä sillä, tapahtuuko ruokailu työtekopaikan alueella vai työntekopaikan alueen läheisyydessä.

Sivu viimeksi päivitetty 24.5.2017 14.01