Tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunta

Kysymys on siitä, voiko niskan retkahdusvammasta aiheutua tinnitusta ja oikeuttaako tinnitus tapaturman seurauksena korvaukseen

Antopäivä: 24.6.2020

A:lle on tapaturman 26.10.2018 seurauksena aiheutunut mm. hartiaseudun venähdysvamma ja kaularangan venähdys (retkahdusvamma). A on todennut, että tinnitus on alkanut tapaturman 26.10.2018 jälkeen.

Muutoksenhakulautakunta hylkäsi valituksen. Muutoksenhakulautakunta totesi, että tapaturmalla ja tinnituksen alkamisella on ajallinen syy-yhteys. Muutoksenhakulautakunta kuitenkin totesi, että tieteellinen tutkimusnäyttö niskan retkahdusvamman ja tinnituksen välisestä syy-yhteydestä on ristiriitaista. Tapaturman 26.10.2018 ja tinnituksen välinen lain edellyttämä todennäköinen lääketieteellinen syy-yhteys ei täyty. Juridisessa arvioinnissa todennäköisellä lääketieteellisellä syy-yhteydellä tarkoitetaan, että vamman tai sairauden aiheutumista vahinkotapahtuman seurauksena voidaan pitää kaikki arviointiin vaikuttavat tekijät huomioon ottaen todennäköisempänä kuin sen aiheutumista muusta syystä.  Muutoksenhakulautakunta katsoi, että tinnitus todennäköisimmin liittyy A:lla todettuun tapaturmasta 26.10.2018 riippumattomaan sisäkorvan kuulonalenemaan. Siten A:lla ei ole oikeutta korvaukseen myöskään tinnituksesta. 

Tamla 24.6.2020 – 1151/2019. Asia on ratkaistu vahvennetussa jaostossa. 

Lue lisää:

Esitiedot

A on 26.10.2018 ollut liikenneonnettomuudessa. Hän on joutunut tekemään lukkojarrutuksen, jolloin takaa tullut henkilöpakettiauto ajanut A:n ajaman auton perään. 

A on tapaturman seurauksena saanut mm. hartiaseudun venähdysvamman.

Sairauskertomuksen 10.4.2019 mukaan A:lle on tullut tyypillinen whiplash-retkahdus, josta oireet ovat alkaneet. Tapaturman jälkeen vasemmassa korvassa on jatkuva häiritsevä tinnitus. Tänään kuulokäyrässä on ollut oikeassa korvassa moitteeton kuulo. Vasemmalla on vastaava hyvä kuulo lukuun ottamatta 4 kHz, jossa ilmajohtokynnys on ollut 45 dB. Selkeä kuoppa, jossa esim. 8 kHz on normaalialueella. Tinnitus on vastaavalla taajuudella. 

Päätös, josta valitettu

Vakuutuslaitoksen päätöksen mukaan A:lle ei myönnetä päivärahaa eikä korvausta sairaanhoito- ja tutkimuskuluista enää 21.1.2019 alkaen. Vakuutuslaitos katsoo, että korvattu tapaturmavamma on ehtinyt toipua riittävästi korvatussa ajassa 21.1.2019 mennessä. Työkyvyttömyys 21.1.2019 alkaen selittyy tapaturmasta riippumattomista, kaularangan rappeumaperäisistä niskakivuista sekä tinnituksesta.

Vaatimukset muutoksenhakulautakunnassa

A hakee muutosta päivärahan katkaisuun 21.1.2019.

Toimittamassaan vastaselityksessä A toteaa mm., että hän on ollut ennen tapaturmaa täysin työkykyinen eikä hänellä ollut todettavissa mitään niistä oireista, joiden perusteella hän on nyt työkyvytön. Onnettomuuden jälkeen hänellä on ollut päänsärkyä, niskasärkyä, käden tunnottomuutta, verkkokalvon repeämä ja tinnitusta ja kuulonalenema. Hänellä on todettu piiskaniskuretkahdus. Hänen päänsä on retkahtanut aiheuttaen lyhyen muistinmenetyksen ja aivotärähdyksen.

Vakuutuslaitoksen lausunnot

Vakuutuslaitos katsoo, ettei valituksessa ja lisäselvityksissä ole esitetty syytä päätöksen muuttamiseen.

Tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnan ratkaisu

Muutoksenhakulautakunta hylkää valituksen.

Perustelut

Sovelletut säännökset

Työtapaturma- ja ammattitautilain 15 § 1 mom., 16 §, 17 §, 19 §, 36 § 1 mom., 38 § ja 56 § 1 mom.

Johtopäätökset

A:lle on tapaturman 26.10.2018 seurauksena aiheutunut mm. hartiaseudun venähdysvamma, ja kaularangan venähdys (retkahdusvamma).

Tinnituksen osalta muutoksenhakulautakunta katsoo, että tapaturmasta nyt esitetyn selvityksen mukaan A:n vasemmassa korvassa havaittu kuulonalenema 4 kHz:n kohdalla ei ole todennäköisessä syy-yhteydessä tapaturmaan 26.10.2018. Tapaturmaan ei nyt saadun selvityksen perusteella voida liittää selvää melualtistusta, joka voisi aiheuttaa todetun kuulon aleneman. 

A on todennut, että tinnitus on alkanut tapaturman 26.10.2018 jälkeen. Tapaturmalla ja tinnituksen alkamisella on ajallinen syy-yhteys. Muutoksenhakulautakunta kuitenkin toteaa, että tieteellinen tutkimusnäyttö niskan retkahdusvamman ja tinnituksen välisestä syy-yhteydestä on ristiriitaista. Tapaturman 26.10.2018 ja tinnituksen välinen lain edellyttämä todennäköinen lääketieteellinen syy-yhteys ei täyty. Juridisessa arvioinnissa todennäköisellä lääketieteellisellä syy-yhteydellä tarkoitetaan, että vamman tai sairauden aiheutumista vahinkotapahtuman seurauksena voidaan pitää kaikki arviointiin vaikuttavat tekijät huomioon ottaen todennäköisempänä kuin sen aiheutumista muusta syystä.  Muutoksenhakulautakunta katsoo, että tinnitus todennäköisimmin liittyy A:lla todettuun tapaturmasta 26.10.2018 riippumattomaan sisäkorvan kuulonalenemaan. Siten A:lla ei ole oikeutta korvaukseen tinnituksesta. 

Sivu päivitetty viimeksi 18.12.2020 10.32