Antopäivä 16.12.2021

Vakuutuslaitoksen poistohakemuksen mukaan vakuutuslaitos on saanut A:n työskentelystä uutta selvitystä aiempiin 100 %:n päiväraha- ja tapaturmaeläkepäätöksiin liittyvässä asiassa, ja selvityksen mukaan A on tapaturman jälkeen jatkanut osa-aikaista työskentelyä, jossa hän on pärjännyt normaalisti, myös fyysistä voimaa vaativissa työsuorituksissa.

Muutoksenhakulautakunta poisti vakuutuslaitoksen poistohakemuksessa tarkoitetut päätökset ja palautti asian näiden osalta vakuutuslaitokselle uudelleen käsiteltäväksi. Hakemus hylättiin siltä osin kuin kysymys oli ennakkopäätösten ja muiden ilmoitusten, joihin ei ole valitusoikeutta, poistami­sesta.

Muutoksenhakulautakunta katsoi, että vakuutuslaitos on poistohakemuksessaan esittänyt seik­koja, joiden perusteella on harkittava oikeaksi poistaa vakuutuslaitoksen antamat päätökset (tar­kemmin yksilöity päätöksessä) ja määrätä asia näiltä osin uudelleen käsiteltäväksi. Vakuutuslai­toksen on kat­sottava esittäneen poistohakemuksessa riittävästi seikkoja sen osoittamiseksi, että kyseiset päätök­set ovat perustuneet A:n työskentelyyn ja ansiotasoon liittyviltä osin puutteelli­seen selvitykseen.

Muutoksenhakulautakunta totesi lisäksi, että ennakkopäätöksen luonteiset päätökset ja muut vas­taavat päätöksen muodossa annetut vakuutuslaitoksen ilmoitukset, joihin ei sisälly valitusoi­keutta, eivät ole työtapaturma- ja ammattitautilain 246 §:n 1 momentissa tarkoitettuja päätök­siä, jotka voi­taisiin kyseisessä lainkohdassa tarkoitetulla menettelyllä vakuutuslaitoksen hake­muksen perusteella poistaa.

Esittelijän eriävä mielipide: Eriävän mielipiteen mukaan vakuutuslaitoksen hakemus päätösten pois­tamiseksi on hylättävä.

Vakuutuslaitos ei ole päätösten poistamista koskevassa hakemuksessaan ja siihen liittämissään asia­kirjoissa esittänyt työtapaturma- ja ammattitautilain 246 §:n 1 momentin mukaiset lainvoi­maisen päätöksen  poistamiseksi säädetyt edellytykset esille tuovia seikkoja siten, että hakemuk­sessa tarkoi­tetut lainvoimaiset   korvauspäätökset, joilla A:lle on myönnetty päivärahaa ja tapa­turmaeläkettä, voitaisiin arvioida perustuviksi   virheelliseen tai puutteelliseen selvitykseen taikka olevan ilmeisesti  lainvastaisia. Vakuutuslaitoksen hakemuksessa esitetyt seikat ja perus­teet sekä hakemuksen tueksi esitetyt, hakemukseen liitetyt selvitykset eivät tuo esille tavan­omaisesta korvauskäsittelystä poik­keavaa tilannetta. Esitettyjen väitteiden,  selvitysten ja perus­teiden kokonaisuus viittaa työtapa­turma- ja ammattitautilain 246 §:n 1 momentin perusteella käsiteltävissä olevan poistohakemus­asian käsittelyn laajuudessa tulkittavissa olevaan korvaus­harkintatilanteeseen, johon liittyen ei voida tässä käsittelyssä arvioida esitetyn myöskään myö­hemmässä vaiheessa sellaista selvitystä, jonka pe­rusteella aiemman korvauskäsittelyn ja sen pe­rusteella annettujen päätösten voitaisiin katsoa perus­tuvan lain tarkoittamalla tavalla puutteelli­seen tai virheelliseen selvitykseen taikka osoittavan pää­tösten ilmeisen lainvastaisuuden.

A:n työskentelystä ja työ- ja toimintakyvystä on esitetty väitteitä, selvityksiä ja tulkintoja, joiden va­kuutuslaitos on nyttemmin arvioinut viittaavan vähäisempään työ- ja toimintakyvyn alentu­maan kuin mihin kyseiset hakemuksessa tarkoitetut myöntävät päätökset ovat perustuneet. Työ­tapaturma- ja ammattitautilain 246 §:n 1 momentin sanamuodon perusteella lainvoimaisten päätösten poistami­seen liittyvä hakemusasia on käsiteltävä siten, että harkinnassa tarkastellaan poistettavaksi esitetty­jen päätösten   väitetyn virheelliseen tai puutteelliseen selvityksen perus­tumisen taikka niiden ilmei­sen lainvastaisuuden   puolesta ja vastaan puhuvia seikkoja hakemuk­sen ja siihen liitetyn selvityksen perusteella sekä vakuutetun poistohakemusasiassa antaman oman selvityksensä perusteella. Poisto­hakemusasian käsittely ei voi pitää   sisällään poistetta­viksi haetuista päätöksistä ilmi käyvän, lainvoi­maiseksi tulleen korvauspäätöksen sisältöön koh­distuvaa alustavaa uudelleenharkintaa, joka yksi­löidysti ohjaisi uudelleenkäsittelyä, vaan hake­musasian käsittely on rajattava lainvoimaisten päätös­ten poistamisen edellytysten olemassaolon tutkimiseen ja työtapaturma- ja ammattitautilain 246 §:n 1 momentissa tarkoitetun hakemus­asian ratkaisemiseen tässä laajuudessa toteutetun käsittelyn pe­rusteella.

A:n työskentelystä ja tulotasosta esitetty selvitys sekä hänen toimintakyvystään esitetyt, havain­toi­hin perustuvat näkemykset eivät ole niin yksiselitteisiä, että työtapaturma- ja ammattitauti­lain 246 §:n 1 momentin mukaisten edellytysten päätösten poistamiselle tässä tilanteessa voitai­siin katsoa täyttyvän, kun otetaan erityisesti huomioon, että poistohakemuksenkin perusteella poistettavaksi haettujen päätösten tarkoittamana aikanakin A:lla on ollut korvattavaa työkyvyn alentumaa. Nyt­temmin esitetyt seikat eivät riittävän yksilöidysti osoita, että korvauspäätösten ratkaisut olisivat läh­tökohdiltaan perustuneet alun perin   virheelliseen tai puutteelliseen selvi­tykseen, eikä päätösten, jotka ovat perustuneet korvausharkintaan, voida tässä tilanteessa arvi­oida olevan ilmeisesti lainvas­taisia siten, ettei asiasta jäisi poistohakemuksen hyväksymistä kos­kevaa ratkaisua vastaan käyvää, edellä mainituin tavoin perusteltavissa olevaa merkityksellistä epäselvyyttä. Vakuutuslaitoksen pois­tohakemuksen perusteella kyseessä on lähinnä tilanne, jossa selvitykset ovat sittemmin viitanneet aiempien, lainvoimaiseksi tulleiden korvauspäätösten mukaisesta poikkeavan suuruiseen työkyvyn alentumaan päätöksissä tarkoitettuina aikoina, mutta korvattavan työkyvyn alentuman suuruuden arvioiminen ja ratkaiseminen ei työtapa­turma- ja ammattitautilain 246 §:n 1 momentin mukaisen käsittelyn laajuudessa ole mahdollista edes suuntaa antavasti. Vakuutuslaitoksenkin kanta on edel­leen ollut, että A:lle on aiheutunut kyseessä olevan tapaturman lukuun korvattavaa työkyvyn alentu­maa. Poistohakemuksen perus­teella annettuun päätökseen ei voida sisällyttää uutta ennakoivaa ar­viota tai ratkaisua korvatta­vaksi jäävän työkyvyn alentuman suuruudesta lainvoiman saaneista pää­töksistä, joilla vakuute­tulle on myös aiemmin myönnetty ansionmenetyskorvaus, poikkeavasti. Näin ollen vakuutuslai­toksen poistohakemusta ei voida hyväksyä edes siten, että poistomenettelyratkai­sussa päätös­ten poistaminen rajattaisiin koskemaan tietyn suuruisen työkyvyn alentuman mukaisen ansion­menetyskorvauksen ylittävään osaan korvauksia.

Se, että vakuutusoikeus on sittemmin päätöksellään 6.5.2020 arvioinut työkyvyn alentumaksi 20 % 1.4.2018 jälkeisellä ajalla, ei anna aihetta arvioida poistohakemukseen liittyvää asiaa edellä maini­tusta poikkeavasti. Mahdollinen käynnissä oleva rikostutkinta tai rikosoikeudellinen oikeu­denkäynti taikka sen myöhempi lopputulos eivät ole seikkoja, jotka lähtökohtaisesti yksinään toi­sivat merkityk­sellistä todisteellista lisäarvoa poistohakemuksen hyväksymisen puolesta, koska näiltä osin käsitte­lyissä kyseessä on työtapaturma- ja ammattitautilain 246 §:n 1 momentin mu­kaisesta päätösten poistamiseen liittyvän hakemusasian käsittelystä erillinen prosessi, joka mah­dollisesti myös perustuu poistohakemusasiassa esitetystä eroavaan tutkintaan, todisteisiin, selvi­tyksiin, käsittelyyn ja pää­tösharkintaan.

Tamla 16.12.2021 –2981/2020. Asia on ratkaistu vahvennetussa jaostossa.