Antopäivä: 9.6.2022
Muutoksenhakulautakunnan vahvennettu jaosto on 9.6.2022 antanut kaksi ratkaisua (2537/2021 ja 2538/2021), joissa se on katsonut, että ruokalähetit ovat työsuhteessa.
Vakuutusoikeus kumosi 21.5.2024 Yhtiön valituksen johdosta muutoksenhakulautakunnan päätökset (2537/2021 ja 2538/2021) ja katsoi, etteivät kyseiset ruokalähetit ole tehneet työtään työsopimuslain 1 luvun 1 §:n 1 momentissa tarkoitetussa työsuhteessa. Vakuutusoikeuden ratkaisut ovat äänestysratkaisuja 12-2, enemmistön perustelujen osalta 11-1.
Tamla 9.6.2022 – 2537/2021. Asia on ratkaistu vahvennetussa jaostossa.
Tapaturmavakuutuskeskus (TVK) katsoi 23.6.2021 antamassaan päätöksessä, että A:n X Oy:lle (jäljempänä Yhtiö) tekemä ruoan kuljetustyö (ruokalähettityö) on tehty työtapaturma- ja ammattitautilain 8 §:n ja työsopimuslain 1 luvun 1 §:n tarkoittamalla tavalla työsuhteessa.
Yhtiö vaati TVK:n päätöksen kumoamista. Yhtiön mukaan päätös perustuu virheelliseen käsitykseen Yhtiön ja A:n välisestä oikeussuhteesta. A ei ole työskennellyt työsuhteessa, vaan kyse on ollut toimeksiantosuhteessa tehdystä yrittäjätyöstä. Siten Yhtiöllä ei ole ollut velvollisuuta järjestää A:lle työtapaturma- ja ammattitautilain mukaista vakuutusta. Ruokalähetit toimivat Yhtiön alihankkijoina toimeksiantosopimuksen nojalla ja he käyttävät sovellusta palvelujensa tarjoamiseen Yhtiölle. Yhtiön mukaan kokonaisarvioinnin perusteella A on Yhtiöön nähden itsenäisessä asemassa, mikä tarkoittaa käytännössä sitä, että kyseessä ei ole työsuhde. A on itsenäisessä asemassa toimiva yrittäjä, jonka tulee järjestää mm. tapaturmavakuutus itse asiaan kuuluvalla tavalla.
Muutoksenhakulautakunta hylkäsi valituksen.
Työtapaturma- ja ammattitautilaki 7 §, 211 § ja 8 §,
Työsopimuslaki (55/2005) 1 luku 1 §, 7 § 1 mom. ja 8 §
Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annettu laki 95 §
Esitetyn selvityksen perusteella A ja Yhtiö ovat tehneet sopimuksen, jonka perusteella A on 1.1.2021 alkavalla vakuutuskaudella tehnyt ruoan kuljetustyötä Yhtiön lukuun sopimuksessa määriteltyä vastiketta vastaan. A:n ja Yhtiön välisessä sopimuksessa on määritelty suoritusperusteinen vastike ja vaihtoehtoinen tuntiperusteinen vastike, ja vastike maksetaan sen mukaan, kumpi johtaa suurempaan vastikkeeseen työvuorolta (kuljetusikkunalta). A ei ole tehnyt kaupparekisteri-ilmoitusta yritystoiminnan aloittamisesta eikä hän harjoita ruoankuljetustyötä yrittäjänä. Hänellä ei ole yel-vakuutusta. Hän tekee ruoankuljetustyötä Yhtiölle vain sivutyönä. Hän on saanut ajalla 3-5/2021 palkkioita yhteensä 3 624,62 euroa.
Muutoksenhakulautakunta totesi, että vaikka sopimuksessa on nimitetty Yhtiötä toimeksiantajaksi ja A:ta toimeksiantojen suorittajaksi, työntekosuhteen tosiasiallista luonnetta on pidetty ratkaisevana, kun harkitaan sitä, sovelletaanko työhön työtapaturma- ja ammattitautilakia. Sopimuksessa Yhtiö ja A ovat sopineet, että toimeksiantojen suorittaja huolehtii vakuutuksistaan, mutta muutoksenhakulautakunta totesi, että lakisääteisen työtapaturma- ja ammattitautivakuutuksen ottamisesta ei voi sopia osapuolten kesken.
A on tehnyt Yhtiön kanssa sopimuksen työn tekemisestä Yhtiön lukuun vastiketta vastaan, ja muutoksenhakulautakunta katsoi, että työsuhteen tunnusmerkit näiltä osin toteutuvat.
Vakiintuneen oikeuskäytännön ja hallituksen esityksen työsopimuslaiksi (HE 157/2000) mukaan työnantajan johto ja valvonta -tunnusmerkin täyttyminen ei edellytä, että työnantaja tosiasiallisesti aktiivisesti tekee johtoa ja valvontaa, vaan pelkkä oikeus ja mahdollisuus johtoon ja valvontaan riittää. Tähän liittyen työn suorittajalla on oltava työtä koskevissa asioissa sillä tavoin epäitsenäinen asema, että hän on velvollinen noudattamaan työnantajan hänelle mahdollisesti antamia ohjeita ja määräyksiä.
Vaikka Yhtiön mukaan lähetillä ei ole velvollisuutta käyttää Yhtiön sovellusta, Yhtiö ohjeistaa siihen. Muutoksenhakulautakunta katsoi, että käytännössä ilmeisesti sovelluksen käyttäminen on edellytys sille, että voi tehdä ruokalähetin työtä. Sovellus on Yhtiön kehittämä ja hallinnoima ja kuuluu Yhtiön toimintaan. Vaikka lähetti valitsee tarjolla olevista kuljetusikkunoista itselleen sopivat, Yhtiö (sen hallinnoima sovellus) tosiasiallisesti määrää vapaana olevat kuljetusikkunat ja luokittelee ruokalähetit ryhmiin muun muassa luotettavuuden perusteella (batch-järjestelmä). Yhtiö tarjoaa sovelluksessaan valittavaksi enemmän kuljetusikkunoita kiireaikoina kuin muulloin, ja niiden pituus on sovelluksen määräämä. Kuljetusikkunassa ruokakuljetuksen tehtäväkseen hyväksyttyään ja kuljetuksen aikana ruokalähetti on sidottu Yhtiön sovelluksen määrittelemiin työtehtäviin, ja Yhtiön sovellus ilmoittaa ruokalähetille, milloin ja missä yksittäinen työtehtävä tulee suorittaa. Vaikka tämä on Yhtiön mukaan vain mallinnusta ja palvelee sen asiakkaita, tämän voi katsoa suhteessa lähetteihin olevan työn ohjausta ja johtoa. Vaikka lähetti ei ole velvollinen noudattamaan sovelluksen ehdottamaa reittiehdotusta, silti työtehtävän alku ja loppu ovat maantieteellisesti määrätyt, samoin aika, jona ruoka-annos haetaan ja milloin sen tulee olla toimitettu ruoan tilaajalle. Yhtiöllä on oikeus antaa ja se on antanut ohjeita läheteille myös covid-19-varotoimien noudattamisesta. Sovelluksen kautta sovellusta hallinnoivan Yhtiön voidaan katsoa tekevän lähettien työsuoritusten lopputuloksen valvontaa. Esimerkiksi ”No show” -tilanteissa lähetille tulee sanktio batch-järjestelmän kautta. Lisäksi asiakasreklamaatioiden perusteella Yhtiö voi antaa muistutuksia, ja on esim. sulkenut lähetin sovelluksen ulkopuolelle covid-19-ohjeiden noudattamatta jättämisen takia. Lisäksi Yhtiö näkee lähetin sijainnin sovelluksesta silloin, kun tämä on valmis ottamaan vastaan kuljetustehtäviä, ja kuljetustoimeksiantojen aikana. Sovellus kerää dataa työsuorituksista. Vaikka Yhtiö ei käyttäisi sen sovelluksessa saatavilla olevia tietoja valvontaan, valvonta olisi mahdollista ja Yhtiöllä olisi siihen oikeus. Lähetin, tässä tapauksessa A:n aseman arvioidaan olevan sillä tavoin epäitsenäinen, että hän on velvollinen noudattamaan Yhtiön hänelle mahdollisesti antamia ohjeita ja määräyksiä.
Henkilökohtainen sitoutuminen työsuoritukseen -tunnusmerkin toteutuminen edellyttää, että sopimukseen työn suorittajaksi on kirjattu fyysinen henkilö eikä yritys. Tämä toteutuu A:n kohdalla. Siihen, että ruokalähetti on alusta alkaen sitoutunut työsuoritukseen henkilökohtaisesti, viittaa myös se, että ruokalähetit hakevat lähetiksi Yhtiön verkkosivuilla olevalla lomakkeella (vertautuu työpaikan hakemiseen avoimessa rekrytoinnissa), ja antavat omat henkilötietonsa. Jatkossa ruokalähetin tulee omilla henkilökohtaisilla tunnuksillaan rekisteröityä Yhtiön palvelun käyttäjäksi. Sopimuksen mukaan sopimuksessa osapuolena oleva lähetti ei saa siirtää sopimusta kolmannelle osapuolelle, mikä vastaa työsopimuslain 1 luvun 7 §:ä ja ilmentää työntekovelvollisuuden henkilökohtaisuutta. Sopimuksessa on lisäksi mainittu, että ruokalähetillä on oikeus käyttää sijaista tai avustajaa. Tämä sinänsä ei puhu työsuhdetta vastaan, sillä tällainen oikeus myös työsuhteissa on melko tavallinen, jos työnantaja antaa siihen suostumuksensa. Yhtiö on kirjelmissään ilmoittanut, että tämä oikeus lähetillä on Yhtiötä kuulematta, siihen ei tarvita Yhtiön suostumusta tai lupaa, eikä Yhtiö ole suorittanut minkäänlaista ennakollista hyväksyntää tai harkintaa kolmansien osapuolten suhteen. Tätä ei kuitenkaan ole mainittu sopimuksessa. Muutoksenhakulautakunta katsoi, että kyseessä on vain Yhtiön tulkinta sopimusehdon sisällöstä. Ei ole tietoa siitä, onko sopimuksen toinen osapuoli A ollut tällaisesta Yhtiön tulkinnasta/käytännöstä edes tietoinen. Yhtiön ilmoittamalla sopimuksen kohdan tulkinnalla/käytännöllä ei ole olennaista merkitystä sopimuksen oikeudellisen luonteen arvioinnissa. Lisäksi muutoksenhakija toteaa, että sijainen saisi henkilökohtaisesti työn suorittamiseen sitoutuneen sopimusosapuolen tunnukset alustan käyttämistä varten, ja tekisi ruoankuljetustyön hänen puolestaan. Henkilökohtaisesti työsuoritukseen sitoutunut ruokalähetti saattaisi joutua sijaisen ”huonon” suorituksen johdosta alemmaksi batch-järjestelmässä, ja mm. batcj-järjestelmä aiheuttaa sen, että tosiasiassa pääsääntöisesti ruokalähetti tekee itse sen työn, johon hän on sitoutunut. Esitetyn selvityksen perusteella muutoksenhakulautakunta katsoo, että A on sitoutunut henkilökohtaisesti tekemään työtä Yhtiön lukuun.
Työsopimuslain keskeisenä oikeuspoliittisena periaatteena on työsuhteen heikomman osapuolen eli työntekijän suojelun periaate. Samanlainen suojan tarve ei ole ulottunut itsenäisiin työnsuorittajiin, jotka voivat tehdä työtä usealle toimeksiantajalle, valita toimeksiantojaan ja määritellä hintatason, jolla he ovat valmiita tekemään työtä. Heidän asemansa on arvioitu olevan tasapuolinen toimeksiantajan kanssa. Vaikka kaikkien työsopimuslain mukaisten työsuhteen tunnusmerkkien voidaan katsoa A:n tapauksessa täyttyvän, muutoksenhakulautakunta arvioi A:n asemaa ja työskentelyä Yhtiölle myös kokonaisuutena.
Muutoksenhakulautakunta katsoo, että kokonaisarvioinnin perusteella A:n työskentelyssä ei juurikaan ole yrittäjätoiminnalle ominaisia piirteitä. Ensiksikin A ei ole tehnyt kaupparekisteri-ilmoitusta yrittäjätoiminnan aloittamisesta eikä ole ottanut yel-vakuutusta, eikä hänen kohdallaan ole muitakaan yrittäjyyden muodollisia tunnusmerkkejä. A:n Yhtiön kanssa tekemä sopimus perustuu Yhtiön laatimaan vakiosopimusmallin, jossa vastike on annettuna, eikä vastikkeesta ole neuvottelumahdollisuutta. Yhtiö tarjoaa A:n käyttöön omistamansa ja hallinnoimansa sovelluksen, jolla A voi valita kuljetusikkunoita ja ottaa vastaan ohjeita siitä, mistä ja mihin ja milloin ruoka-annos on kuljetettava. Yhtiön sovellusta käyttävät myös ruokaa tilaavat asiakkaat ja ravintolat, jotka ovat Yhtiön asiakkaita, ja asiakkaiden hankinnasta ja palvelun markkinoinnista (sisältäen lähettien tekemän ruoan kuljetuksen) vastaa yksinomaan Yhtiö. Ruokalähetin taloudellinen riski on verrattavissa työntekijän tavanomaiseen taloudelliseen riskiin työssä. Taloudellisen riskin liiketoiminnan kannattavuudesta kantaa Yhtiö. Yhtiön hallinnoiman alustan käyttämät ranking- ja vuorojakojärjestelmät vaikuttavat lähettien tosiasialliseen mahdollisuuteen itse hallita omaan työsuoritukseensa liittyvää taloudellista riskiä. Myöskään sovitun palkkion suuruuden perusteella ei voida päätellä, että kyseessä olisi yrittäjätyö, sillä palkkio ei ole sen tasoinen, että sen voitaisiin katsoa sisältävän työtapatuma- ja eläkevakuutusmaksut. A ei tarjoa ruoankuljetuspalveluja muille kuin Yhtiölle, hän ei markkinoi niitä eikä kilpailuta toimeksiantajia eikä harjoita tällaista toimintaa muutoin, eli toiminta ei ole laajaa eikä julkista. Kun lähetti on hyväksynyt ruoankuljetustyön Yhtiön sovelluksen kuljetusikkunassa, hänellä ei ole samaan aikaan oikeutta hoitaa muiden toimeksiantoja. Se, että ruokalähetit käyttäisivät Yhtiön sovellusta palvelustensa tarjoamiseen Yhtiölle ja Yhtiö olisi kaikkien ruokalähettien asiakas, ei vastaa asiakirjoista välittyvää kuvaa tosiasiallisesta kokonaistilanteesta A:n kohdalla. A:n ei voida katsoa olevan sellaisen itsenäisen työnsuorittajan asemassa, joka olisi tasavertaisessa asemassa Yhtiöön.
Muutoksenhakulautakunta totesi, että työtapaturma- ja ammattitautivakuutuksen tarkoitus on laissa säädettyjen korvausten maksaminen työtapaturmien ja ammattitautien kohdatessa. Korvauksilla turvataan työntekijän ja hänen omaistensa toimeentulo työkyvyttömyyden ja kuoleman varalta (hallituksen esitys työtapaturma- ja ammattitautilaiksi, HE 277/2014 vp s. 10). Kun arvioidaan sitä, onko työtä tekevä henkilö työsopimuslain mukainen työntekijä, ja samalla työtapaturma- ja ammattitautilain mukaisen turvan piirissä, eikä tulkintaratkaisu tilanteeseen ole työoikeudellisesti vakiintunut, voidaan lainsäädännön edellä mainittu tarkoitus ottaa huomioon. Tällä ja edellä muutoin lausutuilla perusteilla muutoksenhakulautakunta katsoo, että A:n Yhtiölle tekemä ruoan kuljetustyö (ruokalähettityö) on tehty työtapaturma- ja ammattitautilain 8 §:n ja työsopimuslain 1 luvun 1 §:n tarkoittamalla tavalla työsuhteessa, eikä siten ole aihetta muuttaa valituksenalaista päätöstä.
Asia on ratkaistu muutoksenhakulautakunnan vahvennetussa jaostossa.
Äänestysratkaisu 6-4.
Eriävät mielipiteet:
Eriävän mielipiteen jättäneet jäsenet olisivat hyväksyneet valituksen. Asiassa esitetyn selvityksen perusteella A on ollut yrittäjäasemassa. A on saanut valita itse työaikansa ja kieltäytyä yksittäisen toimeksiannon vastaanottamisesta myös työskentelyvuoronsa aikana. A:n ja Yhtiön välisessä sopimuksessa on sovittu, että kyse ei ole työsuhteesta ja nimenomaisesti sallittu sijaisen käyttäminen toimeksiannon suorittamisessa, mikä ei ole tavanomaista työsuhteessa. Työskentelyä kilpaileville yrityksille ei ole kielletty, vaan se on ollut sallittua jopa saman työskentelyvuoron aikana.
Yrittäjäriski on ollut samanlainen kuin yhden henkilön yrityksissä tavallisesti eli lähinnä riski toimeksiantojen vähäisyydestä. Toimeksiantajalla ei ole ollut työoikeudellista johto- ja valvontaoikeutta toimeksiantojen aikana, kuten oikeutta velvoittaa A:n käyttämään tiettyä reittiä kuljetustehtävän aikana. Valvonta on sen sijaan kohdistunut kuljetustehtävän lopputulokseen eli siihen, että kuljetustehtävä on suoritettu tietyssä määräajassa, mikä on tyypillistä myös yritysten välisissä kuljetussopimuksissa.
Sivu viimeksi päivitetty 23.6.2022 14.01
Lautatarhankatu 6
00580 HELSINKI
p. 09 228 5050 (arkisin klo 9-12)
tl(at)tapaturmalautakunta.fi